Mistä työnhakija saa palvelua vuonna 2020?

Blogi / Julkaistu 04.06.2018 / Kirjoittaja Mari Tuomikoski

Vuoden 2020 alussa Suomessa siirrytään uuteen aluehallintomalliin. Malli rakentuu itsehallinnollisten maakuntien pohjalle, jossa maakunta vastaa alueensa julkisista palveluista. Mediassa ja julkisessa keskustelussa maakuntauudistus painottuu voimakkaasti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Vähemmällä huomiolle jää, että maakunta järjestää jatkossa myös alueensa työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset TE-toimistot ja ELY-keskukset päättävät toimintansa vuoden 2019 lopussa. Työnhakijat ja yrittäjät löytävät jatkossa tarvitsemansa palvelut maakunnan kasvupalveluista.

Muutos ei ole pelkkä organisaatiomuutos, jossa TE-palveluiden ovikyltit vaihdetaan Kasvupalvelun logoille. Kasvupalveluun siirtyminen muuttaa nykyisten työllisyys- ja yrityspalveluiden palveluiden sisältöä ja niiden tuottamistapaa. Jatkossa TE-palveluiden organisoinnissa erotetaan järjestäminen ja tuottaminen. Maakunnan tehtävänä on huolehtia, että valtiolta saadulta rahoituksella autetaan työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan nykyistä joutuisammin. Nopea avointen työpaikkojen täyttyminen on alueen kannalta parasta kasvupalvelua.

Jatkossa maakunta päättää itse, miten työnhakijoiden ja työnantajien kasvupalvelut tuotetaan. Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden alueen erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioimiselle. Päätös palveluiden tuottamisesta tehdään lähellä asiakasta eli maakunnassa.

Lainsäädäntö luo työnhakijoiden ja työnantajien palveluille raamit, mutta väljyyttä jää palveluiden tuottamisen tapoihin. Maakunnassa kasvupalveluita on mahdollista tuottaa oman liikelaitoksen kautta joko kokonaan tai osittain. Palveluita voidaan hankkia entistä laajemmin kilpailuttamalla yksityisiä toimijoita. Palveluiden valinnanvapaus liittyy läheisesti kasvupalvelu-uudistukseen. Jatkossa asiakkaat voivat valita maakunnan järjestämistä palveluista sopivimman palveluntuottajan.

Siirtyminen kasvupalveluun muuttaa kokonaan nykyistä työllisyys- ja yrityspalveluiden organisointitapaa. Muutoksen on sanottu olevan täysimittainen palvelu-uudistus. Siksi muutokseen valmistaudutaan Pohjois-Pohjanmaalla huolellisesti vaihtoehtoja puntaroiden. Uuteen malliin siirtyminen vaatii myös kokeilua ja harjoittelua. Alueella on taakse jääneen talven aikana pilotoitu mm. työnhakija-asiakkaiden valinnanvapautta, jolloin nuoret työnhakijat ovat itse valinneet kolmesta palveluntuottajasta sopivimman kumppanin työnhaun edistämiseen. Tulokset ovat lupaavia. Palveluntuottajat ovat osallistuneet aktiivisesti palvelun jatkokehittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin asiakkailta saatu palaute. Työnhakijat ovat kokeneet valinnanvapauteen perustuvan palvelun omiin tarpeisiinsa sopivana.

Kirjoittaja työskentelee Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa kasvupalvelujen projektipäällikkönä.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti