Organisaatioista ja pahoinvointimittareista ihmisen arkeen

Blogi / Julkaistu 26.06.2018 / Kirjoittaja Sanna Salmela

Ihmislähtöisyys on otettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, hyten, lähtökohdaksi. Miksi näin?

Työskentelin vuosina 2009–2014 kuntien hyvinvointijohtamisen ja hyte-työn kehittämisen parissa. Uudistetun terveydenhuoltolain pykälä 12 antoi vauhtia kuntien hyvinvointijohtamiselle. Keskiössä olivat hyvinvointiryhmien perustaminen kuntiin, kunnan toimialojen välinen yhteistyö ja useimmilla kunnilla ensimmäisen hyvinvointikertomuksen valmistelu. Sähköistä hyvinvointikertomusta vasta kehitettiin. Pyörimme indikaattoriviidakossa ja pähkäilimme yhdessä sitä, miten hyvinvointikertomusprosessin kunnassa tulisi edetä. Näin jälkikäteen ajateltuna ihminen – kuntalainen – jäi vähemmälle huomiolle.

Toki ymmärsimme, että työtä tehdään kuntalaisia varten ja että yhteistyötä tulee tehdä kaikkien muidenkin toimijoiden kanssa (esim. järjestöt). Silti huomio painottui käytännössä kuntaan: Toimialojen välisten rajojen ylittämiseen ja siihen, että hyvinvointiryhmä jäsenineen löytäisi oman paikkansa ja roolinsa. Koska kunnan ja hyvinvointiryhmän rooli monitoimijaisen hyte-yhteistyön koordinoinnissa on keskeinen, tämä kehitysvaihe oli varmaankin välttämättömyys. Siksi sille on ollut annettava aikaa.

Nyt, vuosia myöhemmin, kuntien hyvinvointiryhmät toimivat – aktiivisesti tai vähemmän aktiivisesti. Toimialat ylittävä yhteistyö ei enää kipuiluta niin paljon kuin 2010-luvun alussa. Sen ansiosta on vapautunut energiaa kääntää katsetta kunnan sisältä sen yhteistyökumppaneihin. Hyvinvointiryhmät ovat jo muutamien vuosien ajan pyörittäneet hyvinvointi-indikaattoreita, joista usein puhutaan pahoinvointimittareina. Tämä ilmaisu konkretisoi turhautumisen siitä, että strategisen tason hyte-työ mittareineen on ehkä ollut liian kaukana kuntalaisten arjesta. Eräs kollegani taannoin sanoikin, että hyvinvointi on useimmille pohjoispohjalaisille jotain aivan muuta kuin lonkkaleikkauksia ja masennuslääkkeitä.

Turhautumisesta on seurannut myönteisiä asioita: Tällä hetkellä kuntien hyte-työssä korostuu ihmisen hyvinvointi arkisessa elämässä. Myös yhteisöllisyys ja osallisuus ovat merkittävässä roolissa. Näiden ansiosta keskiöön on noussut se tärkein eli kuntalainen – ihminen. Tästä syystä maakunnan asukas, pohjoispohjalainen ihminen, on nostettu korostetusti ja näkyvästi lähtökohdaksi myös tulevan POPmaakunnan hyte-valmistelussa. Näin meillä on kuntien ja muiden hyte-toimijoiden kanssa yhteinen kehityssuunta ja päämäärä.

Hyteä on maakuntavalmistelussa konkretisoitu ns. joogaajakuvien avulla:

 

Lue lisää ja tutustu kuviin tarkemmin popmaakunta.fi-sivustolla Mitä hyvinvointi ja hyte ovat? -otsikon alla.

Mukavaa ja hyvinvointia edistävää kesää kaikille!

 

Sanna Salmela

Kirjoittaja on POPmaakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija sekä erikoissuunnittelija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikössä.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti