Pelastustoimi uudistuu osana maakunta- ja sote-uudistusta

Blogi / Julkaistu 09.07.2018 / Kirjoittaja Petteri Helisten

Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan osana maakunta- ja sote-uudistusta. Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Hallituksen linjauksen ja maakuntalakiluonnoksen mukaisesti pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossa 18 maakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa 18 maakunnassa tulee olemaan oma pelastuslaitos. Maakunnallisista pelastuslaitoksista säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa.

Maakunnista ja siten myös tulevista pelastuslaitoksista Uusimaa on ylivoimaisesti suurin. Seuraavaan kokoluokkaan sijoittuvat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Valtakunnallisessa vertailussa maakuntamme pelastuslaitos on neljänneksi suurin.

Pohjois-Pohjanmaalla pelastustoimessa tapahtuu itse asiassa kaksi muutosta: uuden pelastuslaitoksen rakentaminen Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten pohjalta ja sen integroiminen osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa. Kahden erilaisen pelastuslaitoksen ja toimintakulttuurin fuusio on itse asiassa isompi muutos ja siihen sisältyy haasteita ja riskejä. Valmistelun yhteydessä on kartoitettu merkittävimmät riskit todennäköisyyksineen ja vaikutuksineen sekä niiden hallintakeinot. Hyvä suunnittelu ja projektinhallinta sekä viestintä osaltaan edesauttavat muutoksen onnistumista.

Pelastustoimen ja varautumisen valmistelua varten perustettiin kaksi vuotta sitten työryhmä. Ensimmäisenä tehtiin varsin laaja nykytilan kartoitus, joka on hyvä pohja varsinaiselle valmistelulle. Valmistelukokonaisuus on purettu 16 alatyöryhmälle ja niille on laadittu tavoitteet, työsuunnitelmat ja aikataulut. Allekirjoittanut aloitti 1.5.2018 valmistelussa päätoimisena projektipäällikkönä. Eri työryhmissä on tällä hetkellä n. 50 henkilöä pääasiassa Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksilta. Valmistelun edetessä siihen osallistuva joukko laajenee ja hyvin moni maakunnan pelastuslaitosten henkilöstöstä on tavalla tai toisella mukana uuden pelastustoimen valmistelussa. Maakunnan varautumisen valmistelu tapahtuu pelastustoimen valmistelun alaisuudessa, vaikka tulevassa maakunnassa varautumisen kokonaisuus sijoittuu maakuntavirastoon.

Pelastustoimi on edustettuna maakuntakonsernin rakennetta valmistelevassa työryhmässä. Talvella selvitettiin ensihoidon eri toteutusvaihtoehtoja ja päädyttiin linjaukseen, jonka mukaan ensihoito kuuluu sote-liikelaitokseen. Laaja integraatio ja synergia pelastustoimen kanssa on edelleenkin mahdollista, kun olemme samaa maakuntakonsernia. Pelastustoimen järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Pelastustoimessa järjestäjäpuoli on hyvin ohut ja pääosa toiminnoista on liikelaitoksessa. Parhaillaan on työn alla eri liikelaitosvaihtoehtojen (1-3) tarkastelu. Kolmen liikelaitoksen mallissa pelastustoimella olisi oma liikelaitos.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa tarkastellaan myös maakunnan palveluverkkoa. Tarkastelua tehdään maakunnan jokaisella toimialalla. On esitetty kritiikkiä, että paloasemaverkon tarkastelu tulisi jättää palveluverkkotarkastelun ulkopuolelle. Miksi pelastustoimella pitäisi olla erityisasema muihin verrattuna? Myös paloasemaverkon tarkastelua tulee pitää avoimesti esillä, koska se tulee varmuudella eteen jossakin vaiheessa. Paloasemaverkon tarkastelu ei automaattisesti tarkoita paloasemien lakkauttamisia. Myös sisäministeriön toimintavalmiusnormit on otettava huomioon pelastustoimen palveluverkkotarkastelussa.

Kirjoittaja työskentelee POPmaakunnassa pelastustoimen ja varautumisen projektipäällikkönä.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti