Hyvät käytännöt esille ja leviämään – syntyi ”kotikuntoutus on POP”

Blogi / Julkaistu 30.07.2018 / Kirjoittaja Rita Oinas

Jo puolitoista vuotta on kärkihankkeen nimissä kokoonnuttu eri puolilta maakuntaa kehittämään ikäihmisten palveluita ja kaikenikäisten omaishoitoa. Lähtökohtana on ollut tunnistaa ns. hyviä käytäntöjä arvioimalla maakuntamme eri sote-organisaatioiden toteuttamia palvelumalleja ja muodostaa tästä yhteisesti hyväksyttyjä, parhaita käytäntöjä maakuntamme yhteisiksi. Miten tähän tultiin ja mistä kaikki alkoikaan? Miten eri toimintaympäristöistä ja kulttuureista syntyi yhteinen keskustelu ja lopputulokseksi yhteisesti hyväksytty toimintamalli, jota on mahdollista levittää kaikissa organisaatioissa?

Pohjois-Pohjanmaalla jylläsi jo PoPSTer-niminen hanke esiselvitysjoukkoineen, jonka mukana verkostoituminen ja maakunnallisen keskustelun virittäminen saatiin alkuun suhteellisen jouhevasti. Kärkihankkeen teemat ja maakunnan tavoite kehittää sote-palvelujärjestelmää kotona asumista tukevaksi olivat selkeitä linjauksia kahden vuoden työskentelylle. Muutosagentin tehtävänä oli tutustua eri toimintakulttuureista koostuvaan kehittämisen maaperään monin keinoin: haastatteluin, keskusteluiden avulla ja erilaisin tunnusluvuin. Mielenkiintoista oli aluksi saattaa kaikki toimijat saman pöydän ääreen kertomaan, mutta ennen kaikkea kuulemaan toisten organisaatioiden ratkaisuja tilanteisiin ja haasteisiin. Näitähän oli jo vuosia pohdittu, välillä yhdessä, mutta pääasiassa erillään. Niin kutsuttuja hyviä käytäntöjä oli synnytetty eri keinoin, hankkeiden ja yhteistyökumppaneiden avulla, tai muutoin pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena. Kuvaamisen lisäksi perään kuulutettiin näyttöä ja tuloksia vaikuttavuudesta. Tämän ohessa katsottiin myös kansallisen kehittämisen kautta syntyneitä toimintamalleja sekä alan tutkimusnäyttöä.

Toimintasuunnitelman ohjaamana kehittämisen kärjet valikoituivat ja vastuuorganisaatiot nimettiin luotsaamaan yhteistä keskustelua ja työstämistä. Ympärilleen vastuuhenkilöt muodostivat maakunnan eri alueilta, kuntien asiantuntijoista muodostuvan kehittämistiimin. Esimerkiksi kuntouttavan kotihoidon kehittämistiimin tehtävänä oli luoda kuntoutumista edistävää, asiakkaan itsenäisyyttä tukevaa kotihoidon toimintamallia. Päämääränä oli tehdä kuvaus arviointi- ja kuntoutusjaksosta, joka toteutuisi ennen säännöllisen kotihoidon asiakkuudesta päättämistä. Tällä menetelmällä mahdollistetaan myös palvelurakenteen keventäminen ehkäisemällä tai siirtämällä säännöllisen tai jopa ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun tarvetta. Lisäksi haluttiin vaikuttaa ennaltaehkäisevään työhön tuottamalla kaikille sotelaisille "työkalu" ikääntyneiden haurauden, gerastenian tunnistamiseksi. Kehittämistiimin jäsenet olivat organisaatioidensa kotihoidon ja kuntoutuksen asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli myös käydä mallin rakentamisesta keskustelua omassa työyhteisössään, sidosryhmissään ja asiakkaidensa kanssa.

Asiakaslähtöisen kuntoutumissuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat, koetut haasteet ja elämäntapa.  Kuntoutujan oma motivaatio on kaikkein tärkein. Mallinnuksessa arviointi- ja kuntoutusjakso koostuu neljästä vaiheesta: kuntoutus- ja palvelutarpeen määrittelemisestä, suunnitelmasta, kuntoutuksen toteutuksesta ja arviointi- ja päätösvaiheesta. Kaikki vaiheet avattiin kolmesta näkökulmasta: asiakkaan, läheisten ja työntekijän/tiimin. Arviointi- ja kuntoutusjaksolla (4–6 viikkoa) eri asiantuntijoista koostuva kotikuntoutustiimi tukee suunnitellen, ohjaten ja toteuttaen yksilöllistä kuntoutumisen ohjelmaa. Tarvittaessa kotihoito tukee kuntoutumista ja arkiselviytymistä ympäri vuorokauden. Arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen asiakas voi jatkaa arkeaan kotona tutuilla tai uusilla toimintakykyä ylläpitävillä toimilla/harrasteilla tai tukipalveluilla. Yhdessä tehdyn arvioinnin pohjalta voidaan asiakkaalle tarvittaessa sopia myös kotihoidon palvelujen jatkumisesta.

Kaikki tämä mallintava työ on nyt maakuntamme sote-organisaatioiden hyödynnettävissä. Useissa kunnissa tai kuntayhtymissämme onkin jo kokeiltu erilaisia kotikuntoutus-interventioita, joista myös alustavaa vaikuttavuusnäyttöä on havaittavissa. Nyt tehty kehittämistyö tukee kaikkia kuntia/sote-organisaatioita toimintamallien toteutuksessa. Voimavarana on yhteisen työskentelyn myötä tutuksi tullut verkosto. POPmaakunnassa on siis kehittämisen voimaa, jota maakunnallisen valmistelutyön tulisi kannatella myös jatkossa, kärkihankkeen päättyessä.

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan I&O-kärkihankkeen muutosagentti. Lue lisää hankkeesta täältä.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti