Vahvan järjestäjän uudet roolit

Blogi / Julkaistu 10.09.2018 / Kirjoittaja Anna Haverinen ja Anu Vuorinen

”Vahva järjestäjä ratkaisee!” on usein kuultu vaade maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tarvitsemme maakuntaan järjestäjän, joka hallitsee työkaluina seurannan, valvonnan, ohjauksen, resursoinnin ja kontrolloinnin. Näin on. Mutta tuleeko vahvan järjestäjän olla myös sparraaja, alustatoimija, hybridin hallitsija ja uuden luoja? Näitä kysymyksiä pohdimme Muutosjohdon akatemian liiketoimintaosaamisen koulutuksessa yhdessä maakuntien valmistelijoiden kanssa.

Suomalainen ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ovat murroksen edessä. Väestörakenteen muutos lisää palvelutarpeita, haastaa osaajien saatavuuden ja kasvattaa passiivisten menojen, kuten eläkkeiden, suhteellista osuutta julkisen sektorin kustannuksista. Toimintaympäristön turbulenssit heijastuvat meille maailmantaloudesta saakka. Talouskasvu Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana hidastunut ennennäkemättömällä tavalla erityisesti tuottavuuden kasvuun liittyen. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kansantaloudellinen kasvu syntyy joko tuottamalla nykyisiä tuotteita ja palveluja paremmin tai luomalla uutta. Julkisella sektorilla on talouden paineiden edessä ollut kuitenkin liian usein tapana laittaa ”liinat kiinni”. Säästämisessähän me olemme tosi hyviä! Silti resurssien tasapainossa ei ole kestävästi onnistuttu. Voidaankin kysyä, onko asioita ratkottu väärillä työkaluilla, kun taloudellisen kasvun tekijöistä, ”polttoaineesta”, kuten koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksesta, on viime vuosina leikattu merkittävästi?

Uusia keinoja hyvinvointiyhteiskunnan pilareiden tueksi tarvitaan kipeästi. Tähän digitalisaatio ja globaalin alustatalouden mahdollisuudet ovat nousseet monissa puheenvuoroissa keskeisiksi lääkkeiksi. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola sanoo suoraan: ”Digitalisaatio, tekoäly ja alustatalous ovat julkiselle sektorille suuria mahdollisuuksia uudistaa toimintaansa. Tulevaisuudessa julkinen sektori voi olla suoraan kasvun lähde ja vauhdittaja, ei pelkästään välillisesti esimerkiksi koulutuksen kautta. Tämä on uutta.”

Alustatalous yhdistetään tyypillisesti digitalisaatiota hyödyntäviin liiketalouden organisointimalleihin, joiden tavoitteena on luoda uutta arvoa verkostossa mukana oleville toimijoille. Esimerkiksi Facebook ja Uber ovat monille meistä arkipäivää. Julkisen sektorin alustat, kuten esim. Suomi.fi-palvelu, ovat rakentumassa, mutta niiden käyttäjämäärät ja palvelusisällöt kasvavat liian verkkaiseen.

Tulevien maakuntien ja järjestäjän näkökulmasta alustatalous luo monia mahdollisuuksia. Jos tavoitteena on käyttäjälähtöisten uusien innovaatioiden syntyminen ja osallisuus, tulisiko silloin puhua ennemminkin alustaosallistamisesta? Alustaosallistamisessa yhteiskehittämisestä innostuneet voisivat esimerkiksi laittaa seurantaan itseään kiinnostavia aihealueita ja saada tiedon, kun kehittäjätaho on lisännyt alustalle vaikkapa avoimen innovointiaihion.

Alustalla voisi myös käydä jatkuvaa markkinavuoropuhelua, joka toimisi polttoaineena uusille liiketoimintamalleille ja kasvulle. Tällöin tuottajat eivät vain odottaisi, että maakuntajärjestäjä ilmoittaa, mitä haluaa ja mihin ollaan menossa, vaan markkinoilla olisi mahdollisuus ennakoida tulevaa ja ennen kaikkea vaikuttaa järjestettävien toimintojen ja palvelujen käyttäjälähtöisiin sisältöihin.

Maakunnat ovat uuden edessä. Järjestäjältä tarvitaan tuttujen työkalujen lisäksi uudenlaista osaamista. Toivottavasti Pohjois-Pohjanmaan vahva järjestäjä tunnetaan tulevaisuudessa kyvystään hallita hybridejä, rakentaa ja sparrata yhteisillä alustoilla toimivia verkostoja sekä synnyttää kasvua uutta luomalla.

 

Anna Haverinen

Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistus

Vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki

 

Anu Vuorinen

Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistus

Kehitys- ja resurssijohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä

 

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti