Ihmislähtöistä, laajaan kumppanuuteen perustuvaa hyvinvoinnin edistämistä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Blogi / Julkaistu 30.10.2018 / Kirjoittaja Sanna Salmela

Maakunnissa rakennetaan parhaillaan hyvinvoinnin edistämisen rakenteita, sekä valmistellaan muun muassa alueellisia hyvinvointikertomuksia. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointityön keskiössä on ihminen ja ihmisten koettu hyvinvointi. Kehittämistyössä on tunnistettu, että varsin arkiset asiat johtavat kokemukseen siitä, että elämme hyvää arkea ja elämää. Ihmisten tarpeisiin vastataan laajalla kumppanuudella, eli hyvinvointityötä tehdään yhteistyössä eri sektorien toimijoiden kesken. Yhdessä tehty hyvinvointikertomus luo pohjan toimia hyvinvointityön kumppaneina.

Blogissa kurkataan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliseen hyvinvointityöhön, kahden toisiinsa kytkeytyvän blogitekstin kautta. Tämä teksti koskee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointityön valmistelua. Tutustu myös tekstiin Lapin hyvinvointikertomuksen valmistelusta.

 

 
Ihmis- ja arkilähtöinen hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Varsin arkiset asiat johtavat kokemukseen siitä, että elämme hyvää arkea ja elämää. Tämä on otettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiyhteistyön kehittämisen lähtökohdaksi. Haluamme pitää keskiössä sen, jota varten työtä tehdään – ihmisen, asukkaan, pohjoispohjalaisen. Puhumme ihmis- ja arkilähtöisestä hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä lähtökohta pakottaa organisaatioiden ja toimijoiden hallinnollisten raja-aitojen kaatamiseen. Samalla se korostaa yhteisen tekemisen tarvetta ja mahdollisuuksia.

Vuosia sitten kuntien hyvinvointijohtamista kehittäneessä hankkeessa törmäsin usein ongelmaan siitä, mitä hyvinvointi ja sen edistäminen tarkoittavat. Abstrakti ja rajaton termi haittasi jäsentynyttä ja eteenpäin vievää keskustelua. Toisaalta sanalliset, muutaman rivin pituiset määritelmät olivat tylsiä ja jättivät aina jotain pois aiheuttaen kritiikkiä.

Tämän vellovan keskustelun välttämiseksi kehitimme Pohjois-Pohjanmaalla ns. joogaajakuvan, joka konkretisoi, helpottaa ja jäsentää ajattelua, keskustelua ja kehittämistä. Idea on yksinkertainen: Dia, jonka keskellä on joogaava ihminen ja hänen keskellään laatikko, jossa ovat hyvinvoinnin edistämisen päämäärät: koettu hyvinvointi, onnellisuus, elämänlaatu ja tyytyväisyys elämään. Ympärille on kerätty laatikoita, joihin on kirjoitettu päämääriin keskeisellä tavalla vaikuttavat asiat. Dian tekemisen perustana on sovellettu Marika Kunnarin väitöskirjaa. Joogaajadian lisäksi olemme tehneet elämänvaiheittaiset vastaavat diat (lapset ja lapsiperheet; nuoret ja nuoret aikuiset; työikäiset; ikäihmiset). Tähänastisen kokemukseni mukaan nämä visuaaliset kuvaukset toimivat selvästi paremmin kuin aiemmat sanalliset määritelmät. Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkiin ”laatikoihin” vaikuttamista.

Yksittäiset kuvat eivät tietenkään tee hyvinvoinnin edistämisestä ihmis- ja arkilähtöistä, mutta joogaajakuva on toiminut yllättävän hyvin ihmis- ja arkilähtöisen ajattelun ja kehittämisen apuvälineenä. Sen avulla on ollut helppo avata kunnalle jääviä ja tulevalle maakunnalle kuuluvia hyvinvointitehtäviä. Sen kautta on voinut ymmärrettävällä tavalla konkretisoida vaikeaa ja todellisuudessa erittäin laajaa kunnan ja maakunnan hyvinvointi-yhdyspintatoiminnan käsitettä. Kokemus järjestötyöpajasta osoitti, että kuvat auttoivat järjestöjä tunnistamaan ja tekemään näkyväksi omia hyvinvointitehtäviään. Joogaajakuvan otsikointia on hyödynnetty myös koettua hyvinvointia kuvaavien tietopakettien laadinnassa. Parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ideoidaan ja kokeillaan keinoja kerätä kuntalaisilta kokemustietoa kuvien avulla. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke on ollut ansiokkaasti mukana tässä yhteiskehittämisessä.

Koen, että joogaajakuva on antanut Pohjois-Pohjanmaalla uutta innostusta, ymmärrettävyyttä ja selkeyttä hyvinvointityölle. Päämäärämme on selkeä. Haluamme, että pohjoispohjalaiset ihmiset elävät hyvää arkea ja elämää, jota tuemme ihmis- ja arkilähtöisellä hyvinvointityöllä. Se, millaisia polkuja kohti päämäärää keksimme, nähdään tulevaisuudessa. Uskomme vahvasti, että valitsemamme reitit ovat oikeita ja inspiroivia.  

Joogaajakuvat ja muuta materiaalia on luettavissa osoitteessa: https://www.popmaakunta.fi/mista_on_kysymys/hyvinvoinnin_ja_terveyden_edistaminen

Sanna Salmela

Kirjoittaja on Popmaakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija ja erikoissuunnittelija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikössä.    

Tämä kirjoitus on osa Maaseudun arjen palveluverkosto-hankkeen blogikirjoitusten sarjaa, joissa käsitellään kuntien ja maakuntien verkostomaisen ja dialogisen yhteistyökulttuurin rakentamiseen liittyviä ilmiöitä ja kokemuksia. Tavoitteena on mm. tukea kuntia ja maakuntia verkostomaisen toimintakulttuurin rakentamisessa ja dialogisten menetelmien käyttöönotossa.


 

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti