Kysyttyä ja vastattua

Jos henkilöstö siirtyy entisinä työntekijöinä maakunnalle, niin miten käy silloin, jos on vakinainen lähihoitajan vakanssi olemassa mutta opiskelun myötä on valmistunut terveydenhoitajaksi. Työnantajalla ei tällä hetkellä ole tarjota uutta ammattia vastaavaa työtä, eikä ns. siirtomahdollisuuttakaan ole.

Henkilö siirtyy maakunnan palvelukseen lähihoitajan tehtävässä. Maakunta on suuri työnantaja, joten mahdollista on, että terveydenhoitajille avautunee työmahdollisuuksia maakunnan alueella.


Onko maakunnassa mietitty tehtävien sijoituspaikkoja ja niiden muutosmahdollisuutta? En varmaankaan ole ainoa, joka tämän hetken organisaatiossa kulkee pitkää työmatkaa huonoilla julkisen liikenteen yhteyksillä ja toivoisin voivani tehdä työtäni joko etätyönä (onnistuisi suurelta osin tälläkin hetkellä) tai sitten tekemällä sitä loogisemmassa työpisteessä. Uudessa aluesuunnitelmassa kyse olisi jopa toisella alueella toimimisessa.

Uudistuksen valmistelussa ei olla vielä niin pitkällä, että tehtävien sijoituspaikkoja olisi suunniteltu. Maakunta on maantieteellisesti niin laaja alue, että koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella työntekijät voivat hakea itselleen sopivampia tehtäviä maakunnan alueella. Etätyökäytäntöjä ei valmistelussa ole vielä laadittu.


Palliatiivisen hoidon potilaan hoitoketju esh-pth toimii nyt hyvin Oys–OKS välillä. Palliatiivisen syöpäpotilaan kivunhoidon hoitoketju on osa sitä. Kun jatkossa kehitetään pth:n muutakin kivunhoitoa ja hoitoketjuja, mistä asiaa johdetaan? Yhteistyössä paikallisen esh:n kanssa vai laajemmalla kentällä?

Juuri näitä hyviä käytäntöjä sekä toimivia hoito- ja palveluketjuja kartoitetaan, selvitetään ja niiden toimivuutta arvioidaan maakunnan tasoisesti. Hyviä ja toimivia käytäntöjä ei varmastikaan kannata muuttaa, mutta laajentaminen koko maakunnan toimintamalliksi tulee olla tavoitteena.

Yksittäisten hoitoketjujen johtaminen ei vielä ole ollut valmistelun ytimessä, koska koko organisaation rakenne ja johtamisjärjestelmä ovat vielä esivalmistelun vaiheessa. Tulevien lakien mukaisestihan maakunta on järjestäjä ja tämän tasoinen tuotanto on maakunnan liikelaitoksen palveluihin sisältyvää toimintaa, joka voi parhaimmillaan olla sujuvasti palvelurakenteen tasoja ylittävää (vaativa erityistaso-erityistaso-perustaso eli nykyään esh-pth-sos).

Kansallisesti palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistä ja osaamisen varmistamista ohjataan STM:stä ja alueellisesti tämän hoito- ja palveluketjun päävastuu on yliopistosairaaloilla. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla ja hankerahaakin on tähän tulossa!


Mitä palveluja asiakasseteli koskee?

Valinnanvapauslakiluonnoksen mukaan 1.7.2020 alkaen asiakasseteli koskee seuraavia palveluja:

•Sosiaalinen kuntoutus
•Kotipalvelu
•Kotihoito
•Asumispalvelut
•Vammaisten henkilöiden työtoiminta
•Kotisairaanhoito
•Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit
•Suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot
 

+ ne palvelut, joissa maakunta haluaa ottaa asiakassetelin käyttöön.

+ muut maakunnan liikelaitoksen vastuulle kuuluvat palvelut, joita liikelaitos ei ehdi tuottaa lain mukaisessa määräajassa

Katso myös: Asiakasseteli (Alueuudistus.fi:n sote-sanasto)


Millä tavalla psykologipalvelut on järjestetty sote-keskuksissa? Onko kuntalaisten mahdollisuus saada ennaltaehkäisevää psykososiaalista arviointia ja hoitoa psykologin tarjoamana sote-keskuksissa ilman psykiatrista diagnoosia ja lähetettä?

Ennaltaehkäisevän psykososiaalisen arvioinnin ja hoidon toteuttajaa ja muotoa ei ole vielä määritelty. Se voi kuulua sote-keskuksiin, toteutua asiakassetelillä tai sen voi toteuttaa maakunnan sote-liikelaitos.

Maakunta tekee hallintopäätöksen, joka sisältää sote-keskuksilta edellytettävän palvelukuvauksen varsin tarkasti sekä tuottajakorvaukset. Nämä ovat samat julkiselle ja yksityiselle. Psykologipalvelut on mahdollista määritellä ja sisällyttää palvelukuvaukseen lakisääteisten palveluiden lisäksi.

Maakunta voi ottaa käyttöön asiakassetelin haluamissaan palveluissa. Sen myöntää palvelutarpeen arvion jälkeen maakunnan liikelaitos. Mikäli asiakas ei halua asiakasseteliä, toteuttaa palvelun maakunnan liikelaitos. Psykologipalvelut on mahdollista määritellä ja toteuttaa asiakassetelimallilla.

Mikäli psykologipalveluita ei ole määritelty sote-keskuksen palvelukuvaukseen eikä asiakassetelipalveluksi, toteuttaa ne maakunnan sote-liikelaitos. Liikelaitoksen työntekijät voivat jalkautua sote-keskusten yhteyteen, jolloin kansalaisille ja työntekijöille ´näyttää siltä´, että palvelu toteutuu sote-keskuksen muihin toimintoihin integroituna.


Miten SOTEssa jalkojenhoito ? Ennakoivalla työllä ja ajan tasalla olevilla resursseilla ( myös loman aikana lomittaja ) säästetään varoja ja ongelmajalkojen kärsimyksiä. Eurodialen mukaan yhden amputaation hinnalla voi palkata vuodeksi Jalkojenhoitajan/ jalkaterapeutin.

Jalkahoidon toteuttamistapaa ei ole vielä määritelty. Se voi toteutua asiakassetelillä tai sen voi toteuttaa maakunnan sote-liikelaitos omana toimintana tai ostopalveluna.

Maakunta määrittelee sote-keskuksen palvelukuvauksen. Julkisesti rahoitettu jalkahoito sisältää kriteerit ja vaatii erityisosaamista – sote-valmistelussa pidetään epätodennäköisenä, että se sisällytettäisiin sote-keskussopimukseen.

Maakunta voi ottaa käyttöön asiakassetelin haluamissaan palveluissa. Sen myöntää palvelutarpeen arvion jälkeen maakunnan liikelaitos. Mikäli asiakas ei halua asiakasseteliä, toteuttaa palvelun maakunnan liikelaitos. Jalkahoitopalvelut on mahdollista määritellä ja toteuttaa asiakassetelimallilla maakunnan kriteerien mukaisesti.

Mikäli jalkahoitopalveluita ei ole määritelty sote-keskuksen palvelukuvaukseen eikä asiakassetelipalveluksi, toteuttaa ne maakunnan sote-liikelaitos joko omana toimintanaan tai ´perinteisinä´ ostopalveluina.