Ajankohtaista

23.01.2017

Tammikuun uutiskirje

Kuusi uutta työryhmää ovat aloittaneet toimintansa

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus on edennyt siihen pisteeseen, että kuusi uutta työryhmää ovat pitäneet järjestäytymiskokouksensa. Työryhmät ovat PoPSTer-hankkeen ja maakuntauudistuksen yhteisiä tukipalvelutyöryhmiä.

Henkilöstötyöryhmän valmistelijana aloitti Pohjois-Pohjanmaan sairanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Hän työskentelee maakuntauudistukselle 60 prosentin työpanoksella. Hänet valittiin henkilöstötyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajaksi.

Myös ICT-työryhmän valmistelija, Oulun kaupungin tietohallintopäällikkö Juhani Heikka, valittiin työryhmänsä puheenjohtajaksi.

Hallintotyöryhmän valmistelijana aloitti hallintojohtaja Riitta Pitkänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Hallintoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
Toimitilat ja kiinteistöt -työryhmän vetovastuussa on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekniikan palvelujen vastuualueen johtaja Pasi Keskitalo. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä.

Talous, omaisuus, vastuut ja velat -työryhmää johtaa talousjohtaja Jarkko Raatikainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Myös hän työskentelee 60 prosentin työpanoksella maakuntauudistukselle. Hänet valittiin työryhmänsä puheenjohtajaksi.

Hankintatyöryhmän valmistelijana aloitti hankintapäällikkö Juha Putkonen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Niin ikään hänet valittiin työryhmänsä puheenjohtajaksi.

 

Väliaikaishallinnon rakenne muotoutumassa

Väliaikaishallinnon on määrä aloittaa toimintansa 1. heinäkuuta 2017. Valmisteluvaihe pohjautuu niin kutsuttuun voimaanpanolakiin, jolla säädetään maakuntalain ja järjestämislain voimaanpanosta  sekä  voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä. 

Väliaikaishallinto koostuu kolmesta eri tasosta: vapaaehtoisesta poliittisesta seurantaryhmästä, valmistelutoimielimesta ja valmisteluhenkilöstöstä. 

Väliaikaisen valmistelutoimielimen keskeisenä tehtävänä on organisoida maakunnan toiminnan ja käynnistämisen valmistelu siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu alkuvuodesta 2018. Maakuntaliitto johtaa valmistelutoimielimen valmistelun sopimusneuvotteluja, joissa Pohjois-Pohjanmaan liiton, kuntien, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava valmistelutoimielimen kokoonpanosta.

Valmistelutoimielimen jäsenet valitaan edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta. Jäsenet eivät ole tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaavat maakunnan yleisestä edusta. Valitut henkilöt pysyvät kuitenkin virkasuhteessa organisaatioihinsa ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaavat ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa.

Väliaikainen valmistelutoimielin voi tarvittaessa palkata henkilöitä avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Henkilöt palkataan maakuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaa valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Väliaikainen valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika päättyy viimeistään 31.12.2018.

Uudistuksen täytäntöönpanoa varten on mahdollista perustaa myös vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä. Se ei kuitenkaan voi käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa. Poliittinen seurantaryhmä voi välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle.

Pohjois-Pohjanmaalta edustaja kaikkiin palvelukeskusten projektiryhmiin

Pohjois-Pohjanmaa on saanut oman edustajan kaikkiin valtakunnallisiin palvelukeskusten työryhmiin. Perustettavia palvelukeskuksia ovat toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sekä ICT-palvelukeskus.

Valtioneuvosto valtuutti torstaina 19. tammikuuta Senaatti-kiinteistöt perustamaan Maakuntien Tilakeskus Oy:n. Palvelukeskusten palvelutuotannon tulee olla toiminnassa vuoden 2019 alusta. Maakuntien toiminnan alkaessa palvelukeskukset siirtyvät maakuntien omistukseen.

Pohjois-Pohjanmaalta maakuntien tilakeskuksen projektiryhmään osallistuu Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Pasi Keskitalo.
Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen projektiryhmään osallistuu Pohjois- Pohjanmaan  sairaanhoitopiirin  henkilöstöjohtaja  Juha Jääskeläinen.
Maakuntien ICT-palvelukeskuksen projektiryhmään osallistuu Oulun kaupungin tietohallintopäällikkö Juhani Heikka.

Tekijä tutuksi

Projektijohtaja on toistaiseksi nukkunut yönsä hyvin

 

Teksti Niina Hentilä

Oululainen Kimmo Hinno aloitti syyskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen projektipäällikkönä. Matkan varrella titteli on vaihtunut projektipäälliköstä projektijohtajaksi, ja vastuu on kasvanut.

Välillä Hinno saa kuulla kommentteja, joissa hämmästellään, onko hän ihan vapaaehtoisesti ryhtynyt työhön.

–Hain projektiin mukaan, koska tämä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Tässä tehdään vuosisadan uudistusta.

Hinno on työskennellyt aiemmin kymmenisen vuotta Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehden erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Maakuntauudistuksen laajuus on paljastunut Hinnolle vasta työn edetessä. Vielä häntä ei ole kuitenkaan kaduttanut se, että lähti leikkiin mukaan.

–Ei vielä. Katsotaan sitten, jos työmäärä vielä kovasti lisääntyy.

Uuden maakunnan on tarkoitus aloittaa toimintansa tammikuussa 2019.

–Aikataulu on erittäin tiukka, mutta luotan siihen, että se pitää. Pohjois-Pohjanmaan valmistelutilanne on erinomainen. Olemme maakunnista kärkijoukoissa.

Hinno myöntää, että työ on ajoittain vähän stressaavaa. Silloin tällöin hän ryhtyy töihin lasten mentyä nukkumaan, mutta hän pyrkii kuitenkin siihen, ettei kantaisi töitä kotiin.

Seitsemän- ja kaksivuotiaat lapset sekä erilaiset pallopelit pitävät yleensä huolen siitä, että Hinno saa vapaa-ajallaan työasiat unohtumaan.

Juttusarjassa esiteellään henkilöitä, jotka ovat tekemässä Pohjois-Pohjanmaalla maakuntauudistusta.

 

Mikä muuttuu

Ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä vaikutus asukkaiden ja eläinten hyvinvointiin

 

Teksti: Leena Tuuri, Tuula Pörhö

Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon on tulevassa aluehallintouudistuksessa ajateltu siirtyvän maakunnan järjestämisvastuulle. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin, että osalle kuntia tarjoutuu mahdollisuus halutessaan sopia maakunnan kanssa palvelun järjestämisestä edelleen itse.

-Lopullinen ratkaisu, millä kriteereillä tämä tulee olemaan mahdollista, puuttuu harmillisesti edelleen. Maakuntauudistusta on tästä huolimatta tehtävä tosissaan, jotta aikatauluissa pysytään, ympäristöjohtaja Leena Tuuri Oulun seudun ympäristötoimesta kertoo.

Tuuri toimii myös maakuntauudistuksen mm. ympäristöterveydenhuoltoa, maaseutupalveluita ja vesistöjen hoitoa pohtivan työryhmän varapuheenjohtajana. Hänen mukaansa ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä rooli asukkaiden terveyteen ympäristön terveellisyyden varmistamisen kautta.

-Tänä päivänä valvojien ajatellaan olevan myös valmentajia. Haluamme korostaa neuvovaa asennetta, vaikka viranomaisia ollaankin. Tarkastusten tekemien on edelleen tärkeää, mutta tänä päivänä ympäristöterveydenhuollon fokus on yhä enemmän ennakkoon vaikuttamisessa siten, että ympäristöterveydenhuolto huomioitaisiin osana kaikkea elinympäristön suunnittelua, Tuuri sanoo.

Tuurin mukaan ympäristöterveydenhuolto hoidetaan maassa erittäin laadukkaasti, ja Suomessa on pitkät perinteet elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnassa. Hän kertoo, että mm. epidemiaksi asti leviävät ruokamyrkytykset ovat tästä syystä Suomessa harvinaisia.

-Täällä vastustetaan myös tiukasti eläintauteja, minkä ansiosta esimerkiksi kotimaisen kananmunan voi nauttia raakanakin ilman pelkoa salmonellaan sairastumisesta.

Ympäristöhuollon lupa- ja valvontatehtävät koskevat elintarvikkeiden lisäksi myös terveydensuojelua ja tupakkalain valvontaa. Lupa- ja valvontatehtävissä Pohjois-  Pohjanmaalla työskentelee kaikkinensa 43 henkilöä.   Ympäristöterveys kattaa sisäilman, ruokaketjun, talous- ja uimaveden ja sellaiset palvelut, joista voi olla terveydelle vaaraa, kuten tatuointipalvelut. Tarkastajien arkea ohjaa valvontasuunnitelma, johon on kirjattu, millaista toimintaa tarkastetaan ja kuinka usein.

-Hyvin usein suunnitelma pitää kuitenkin työntää syrjään ja hoitaa jokin valitus- tai lupa-asia tai neuvoa yrittäjää tai yritystä perustavaa. Kaikkein kiireisimpiä palomieshommia ovat talousveden saastumisepäilyt, Tuuri kuvailee valvonnan arkea.

-Silloin on kiire hakea näytteet ja antaa tarvittaessa keittokehotus tai jopa käyttökielto. Tarkastajien on työssään seurattava tarkasti lakimuutoksia. Tällä hetkellä kiinnostusta herättää kovasti tupakointikielto, jonka taloyhtiö voi halutessaan hakea.

Eläinlääkäripalvelut kuuluvan niin ikään ympäristöterveydenhuollon toimialaan. Pohjois- Pohjanmaalla työskentelee kunnallisessa eläinlääkinnässä lähes 50 eläinlääkäriä 21 vastaanotolla. Tuurin mukaan lukuja on vaikea verrata maakuntien välillä, koska jokaisella maakunnalla on omat erityispiirteensä, joihin on räätälöity toimiva tapa tuottaa eläinlääkäripalveluja.

Kunnaneläinlääkärijärjestelmän ansiosta syrjäisemmätkin maaseudun tilat saavat tarvitessaan eläinlääkärin paikalle. Kaupunkiseuduilla taas suurimman osan lemmikkieläinten eläinlääkärikäynneistä hoitavat yksityiset klinikat.

-Toimivilla eläinlääkäripalveluilla on erityisen suuri merkitys tuotantoeläintaloudelle, mutta väheksyä ei sovi myöskään lemmikki- ja harraste-eläinten tarvitsemia eläinlääkäripalveluita. Aina ei tulla ajatelleeksi, kuinka suuri merkitys eläimellä on ihmisten hyvinvoinnille perheenjäseninä, yksinäisyyden lievittäjinä ja liikunnallisen elämäntavan edistäjinä.

 

Tuurin luotsaama Oulun seudun ympäristötoimi on yksi seitsemästä ympäristöhuollon yhteistoiminta-alueesta  Pohjois-Pohjanmaalla.  Muut  alueet  ovat  Haapaveden  kaupungin Helmi-ympäristöpalvelut, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Kuusamo-Taivalkoski-Posio-yhteistoiminta-alue, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Oulunkaaren ympäristöpalvelut sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne.

-Tehtävät ovat kaikilla alueilla kutakuinkin samat, mutta painopisteet ovat jokaisella alueilla omanlaisensa Tuuri selventää.

Maakunnan valvontayksiköistä löytyy paljon hyviä malleja ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen.

-Kun nämä hyödynnetään ja otetaan alusta saakka henkilökunta mukaan ideoimaan, siirtyminen seuduista maakuntaan onnistuu mallikkaasti, Tuuri uskoo.

-Luonnollisesti tutusta ja turvallisesta luopumiseen liittyy myös epävarmuutta ja huolta, mutta jos tilalle tulee mahdollisuus erikoistua, tasata työtaakkaa, luoda uutta ja edistää yhdenmukaista valvontaa laajemmalla alueella, on muutos myös iso mahdollisuus, josta hyötyvät niin työntekijät kuin myös valvontakohteet.

Juttusarjassa esitellään maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaan siirtyviä tehtäviä.