Ajankohtaista

27.02.2017

Helmikuun uutiskirje

Maakuntahallitus linjasi väliaikaishallinnon kokoonpanosta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus linjasi 20. helmikuuta pitämässään kokouksessa, että väliaikaishallinnon valmistelutoimielimeen valitaan 13 jäsentä. Kuusi paikkaa jaetaan kuntien ja sote-kuntayhtymien kesken niin, että Oulun kaupunki, Oulun seutukunta, Ylivieskan seutukunta ja Raahen seutukunta saavat kukin yhden paikan. Nivala–Haapajärven ja Haapavesi–Siikalatvan seutukunnat saavat yhteensä yhden paikan, samoin Oulunkaari ja Koillismaa. Loput seitsemän paikkaa jaetaan niin, että sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri saavat yhteensä kolme paikkaa, pelastuslaitokset yhteensä yhden paikan, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ely-keskus sekä TE-toimisto kukin yhden paikan.
Väliaikaiseen valmistelutoimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annettua lakia julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta, eli 13-paikkaisesta valmistelutoimielimestä seitsemän edustaa toista sukupuolta, kuusi toista. Kaikille jäsenille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet.
Nimeämiskirje lähetetään toimijoille sen jälkeen, kun hallituksen esitykset voimaanpanolaista ja maakuntalaista on julkaistu 2. maaliskuuta.
Kaikkia toimijoita pyydetään ehdottamaan valmistelutoimielimeen mies- ja naisjäsentä sekä heille varajäseniä maaliskuun loppuun mennessä.

 

Muutosjohtajat vierailivat Ylivieskassa

Sinikka Salo ja Pauli Harju vierailivat Ylivieskan Akustiikassa 24. helmikuuta. Tilaisuus keräsi paikalle yli 200 sote- ja maakuntauudistuksesta kiinnostunutta kuulijaa. Yleisö pääsi esittämään muutosjohtajille ja ministeriöiden edustajille kiperiä kysymyksiä.
Heille vietiin vahvasti viestiä muun muassa siitä, että alueellinen uudistus etenee, mutta kansallinen päätöksenteko hidastaa työskentelyä.
Sote-muutosjohtaja Sinikka Salo muistutti, että laki antaa raamit, mutta todellinen muutos tehdään alueella.
Pauli Harju puolestaan uskoi ja toivoi, että maakuntalaki on käsitelty ennen 1. heinäkuuta.
Ylivieskassa puhuttivat etenkin valinnanvapaus ja kasvupalveluasiat.

Maakuntauudistus jalkautuu Pohjois-Pohjanmaalle

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelussa mukana olevien on toivottu lähtevän maakuntakierrokselle muiden kuin sote-asioiden osalta, ja nyt pyyntöön ollaan vastaamassa. Kansalaisille järjestetään mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista Pudasjärven hirsikampuksella 18.4. klo 17, Oulussa pääkirjaston Pakkalan salissa 21.4. klo 12 ja Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa 11.5. klo 17. Tarkempi ohjelma tilaisuuksiin julkaistaan myöhemmin.

 

Tekijä tutuksi

Pohjois-Pohjanmaan ICT-valmistelija on myös Saksassa levyttänyt artisti

 

Teksti Niina Hentilä
Oulun kaupungin tietohallintopäällikkö Juhani Heikka on yksi kuudesta valmistelijasta, joka aloitti työt vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen parissa. Hänen reviirinsä kulkee ICT-asioissa.
Vaikka virallisesti työ alkoi tammikuun alussa, Heikka on pyöritellyt tietohallinnon asioita päässään jo pidempään. Koko kahdeksan vuoden ajan, jonka hän on toiminut Oulun kaupungilla, Heikka on ollut mukana erilaisten järjestelmien miettimisessä. Muun muassa Kuntien Tiera Oy:n, joka kehittää kuntasektorin ICT-palveluja, perustamisvalmisteluissa Heikka on ollut mukana.

Vuodesta 2014 hän on toiminut Pohjois-Suomen tietohallintoyhteistyön veturina ja ollut mukana monessa alueellisessa ICT-kuviossa.
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmän valmistelijaksi lähteminen on ollut työhistorian perusteella ikään kuin luonnollinen jatkumo: täysin tyhjästä Heikan ei ole tarvinnut aloittaa työtään.
– Jotenkin minä taas huomasin olevani mukana tällaisessa valmistelussa.
Myös PoPSTeriin hän on tutustunut digikummiuden myötä.
– Olemme yrittäneet PoPSTerissa löytää digitalisointi-ideoita ja tunnistaneet varmaan 70 aihiota, joista viittätoista yritetään jalostaa pidemmälle. Poimimme sieltä kärjet, joilla päästään nopeasti liikkeelle, mutta joukossa on myös sellaisia kehittämiskohteita, jotka vievät vuosikausia.
Mihinkään näin isoon muutokseen Heikka ei ole kuitenkaan aiemmin osallistunut.
– Tässä mittakaava on ihan valtava. Valmista ei varmaan tule kymmeneen vuoteen, mutta asioita on kuitenkin hyvä saada eteenpäin. Suurin huoli tällä hetkellä liittyy siihen, että valtion kukkarosta pitäisi pikkuhiljaa muutama roponen löytyä.
Asiantuntijatyö on sellaista, ettei aina oikein voi valita ajatuksiaan. Työasiat puskevat mieleen tuon tuosta. Heikka on kuitenkin huomannut, että täytyy tehdä jotain ihan muuta, jotta päätään saa tuuletettua.
Kesäisin Heikka vaeltaa ja muutoin harrastaa musiikkia.
Heikan bändi Reflexion teki kolme levyä saksalaiselle levy-yhtiölle, kunnes eläköityi vuonna 2010.
– Silloin tällöin pohdimme, pitäisikö bänditoimintaa viritellä uudestaan, mutta ei ehkä ihan vielä, sähkökitaraa soittava Heikka sanoo.

Juttusarjassa esitellään henkilöitä, jotka ovat tekemässä Pohjois-Pohjanmaalla maakuntauudistusta.

Mikä muuttuu?

Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimi isossa myllerryksessä

Teksti Tomi Honkakunnas
Pelastustoimi on monen muun hallinnonalan kanssa muutosten tuulissa. Maakuntauudistus siirtää pelastuslaitokset kunnallisesta organisaatiosta osaksi maakuntaa. Muutamat nykyisistä pelastuslaitoksista myös yhdistyvät. Näin on mm. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kohdalla. Uuden, vuoden 2019 alusta aloittavan ”Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen” toimialueeksi tulee Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen lisäksi Vaalan kunta, joka on nykyisin osa Kainuun pelastuslaitoksen aluetta.

 

Pelastuslaitosten siirtyminen maakunnan alle ei pitäisi näkyä kansalaisnäkökulmasta kovinkaan merkittävästi. Yhteistyökumppanina ovat jatkossakin pelastuslaitos ja sen palomiehet, palotarkastajat ja muu päätoiminen ja sivutoiminen henkilöstö. Pelastuslaitosten tehtäviin kuuluvat vastedeskin onnettomuuksien ehkäisy, kiireellinen pelastustoiminta sekä väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvät tehtävät. Pelastuslaitos voi olla kiireellisen ensihoidon palveluntuottaja jatkossakin, koska sama maakunta on vastuussa sekä sote-palveluiden että pelastustoimen palveluiden järjestämisestä.
Pelastuslaitoksen kiireelliset palvelut ”tilataan” edelleen uudistuksen jälkeen hätänumerosta 112 ja hätäkeskus hälyttää lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt tehtävään. Maakuntauudistus ei muuta Hätäkeskusten organisointia.

Sen sijaan pelastuslaitosten yhdistyminen antaa mahdollisuuden edistää palveluiden tuottamiseen liittyvää synergiaa ja toisaalta vähentää päällekkäisyyksiä. Maakunnan pelastuslaitosta luotaessa ja toiminnan alkuvuosina on tarkasteltava myös palveluverkkoja ja -rakenteita. Oletettavasti kuitenkin tämän tarkastelun vaikutus muun muassa paloasemaverkkoon on kokonaisuuteen nähden vähäinen.
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosten yhdistyessä muodostuu noin 670 pelastusalan ja ensihoidon ammattilaisen henkilöstö, jonka lisäksi on yhteensä noin 850 pelastustoimen sivutoimista ja sopimuspalokuntaan kuuluvaa henkilöä. Aiempaa suurempi organisaatio antaa hyvät lähtökohdat erikoistumiseen ja koko pelastuslaitoksen asiantuntemuksen lisäämiseen.

Maakuntauudistuksen tavoitteisiin kuuluu keskeisesti yhteiskunnan varautumisen edistäminen. Maakunnalle on tulossa vahva varautumisen yhteensovittajan tehtävä, jonka lisäksi maakunnan eri toimijoiden on huolehdittava oman palvelutuotannon jatkuvuudesta ja omaan hallinnonalaan liittyvästä varautumistehtävästä. Myös pelastustoimella on omat lainsäädännössä määritetyt varautumistehtävät, joista huolehtimalla edistetään yhteiskunnan varautumisen toteutumista. Pelastustoimelle varautuminen on kohtalaisen luontevaa, kuten myös muiden organisaatioiden varautumisen tukeminen. Pelastuslaitoksilla voi olla rooli myös maakunnan varautumisen yhteensovittamisessa, mutta lähtökohtana on, että maakunta päättää poikkihallinnollisen varautumisen yhteensovittamisesta alueellaan.

Maakuntauudistukseen liittyvä pelastustoimen järjestämislaki lisää ministeriön roolia pelastustoimen ohjaamisessa ja johtamisessa sekä mm. palvelutason toteutumisen valvonnassa. Pelastustoimen laillisuusvalvonnasta vastaa perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto. Pohjois-Pohjanmaalla on toivottu, että ministeriön ohjaus kohdistuisi vain niihin pelastustoimen palveluihin, joihin se todella katsoo tarvittavan ohjausta. Tällaisia voisivat olla muun muassa kansallisessa riskiarviossa määritetyt suuronnettomuudet ja häiriötilanteet, jotka voivat koskea usean maakunnan aluetta.

Osa pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä saatetaan tuottaa keskitetysti jonkun pelastuslaitoksen toimesta. Tällainen voisi olla esimerkiksi metsäpalojen lentotähystystoiminnan järjestäminen koko maahan. Pelastuslaitoksilta on jäämässä pois nuohouspalveluiden järjestämisvastuu. Jatkossa ei ole pelastuslaitosten kilpailuttamia piirinuohoojia vaan kiinteistön omistaja tai haltija voi valita nuohoojaksi kenet tahansa ammattitaitoisen nuohousyrittäjän. Kyseinen nuohooja päättää itse palvelunsa hinnoittelusta. Pelastuslaitos kuitenkin valvoisi myös tulevaisuudessa nuohouksen toteutumista kiinteistöissä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen osana pelastuslain kokonaisuudistusta.
Organisaatioita yhdistellään, säädöksiä myllätään ja normeja ainakin yritetään vähentää. Tärkeintä on nyt löytää parhaat tavat tuottaa palveluita uudessa organisaatiossa: kehittää jo hyväksi todettuja palveluita ja korjata tai luopua niistä, jotka katsotaan tehottomiksi tai tarpeettomiksi.

Juttusarjassa esitellään maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaan siirtyviä tehtäviä.