Ajankohtaista

05.05.2017

Toukokuun uutiskirje

Hallitus sopi kehysriihessä sote-ja maakuntauudistuksen rahoituksista

Hallitus on päättänyt perustaa SoteDigi-kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon
valtakunnallisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen sekä muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden lisääminen siten, jotta maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen. Hallitus varautuu kehyksessä SOTE- ICT:n kehittämismenoihin. Tarkemmin asiaa käsitellään kesäkuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.
Lisäksi hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja
sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus teki esityksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus käsitteli 24.4. kokouksessaan väliaikaisen
valmistelutoimielimen kokoonpanoa. Se päätti esittää varsinaisiksi jäseniksi Jussi Rämetiä, Matti Räinää, Maire Mäkeä, Petteri Helisteniä, Pirjo Kejosta, Pasi Parkkilaa, Päivi Lauria, Kirsti Ylitalo-Katajistoa, Hannu Kallunkia, Tuomas Lohea, Päivi Karikumpua, Leena Pimperi-Koivistoa ja Terho Ojanperää. Heidän varajäsenikseen maakuntahallitus esittää Riitta Pitkästä, Petri Kerästä, Mari Tuomikoskea, Jarmo Haapasta, Aino-Liisa Oukkaa, Juha Korpelaista, Jarmo Körkköä, Tapio Kangasta, Mervi Koskea, Marjukka Mannista, Antti-Jussi Vahtealaa, Jouko Mannista ja Anne Mäki-Leppilampea.
Lisäksi maakuntahallitus päätti, että myös varajäsenet ovat oikeutettuja olemaan läsnä valmistelutoimielimen kokouksissa, mutta ainoastaan varsinaisella jäsenellä on puheoikeus, mikäli molemmat edustajat ovat paikalla.
Esitys on lähetetty hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja organisaatioihin, joista siirtyy tehtäviä maakuntaan. Kokoonpano on hyväksyttävä 15.6. mennessä. Mikäli yksikin taho hylkää esityksen, väliaikaishallinnon valmistelutoimielimen asettaa valtioneuvosto.

Tekijä tutuksi

Henkilöstötyöryhmän valmistelija teki alanvaihdoksen aikuisiällä

 
Teksti ja kuva: Niina Hentilä

Henkilöstötyöryhmän valmistelija ja puheenjohtaja Juha Jääskeläinen puhuu rauhallisesti ja suomentaa kärsivällisesti lakitekstiä sellaiselle, joka ei ole tottunut pykäliä lukemaan. Hän on tehnyt vasta vuodenvaihteesta lähtien 60 prosenttisesti sote- ja maakuntauudistusta, mutta kerännyt jo laajalti kiitosta huolellisesta valmistelutyöstään.
Maanantaisin ja perjantaisin hän tekee yleensä töitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa hän on ollut henkilöstöjohtajana nyt yhdeksättä vuotta. Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina hänet löytää pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloista.
– On ollut todella mukavaa työskennellä maakuntauudistuksen parissa siinä mielessä, että työ on niin erilaista kuin perustyössäni. Lisäksi olen voinut keskittyä Pohjois-Pohjanmaan liitossa lähes pelkästään maakuntauudistukseen liittyviin asioihin. Sairaanhoitopiiri työnantajana on suhtautunut järjestelyyn erittäin hyvin, myöntämällä minulle vapautusta omasta työstäni ja hankkimalla sijaisen hoitamaan tehtäviäni sairaanhoitopiirissä.

Jääskeläinen opiskeli juristiksi vasta aikuisiällä Lapin yliopistossa ja toimi sitä ennen 13 vuotta yrittäjänä profiilitekstiileihin erikoistuneessa Seripoint Oy:ssä.
– Mietin silloin, mitähän sitä vielä isona tekisi, ja päätin lähteä opiskelemaan. Kun pääsin
oikeustieteelliseen, möin yritykseni pois.
Valmistumisen jälkeen Jääskeläinen teki reilut neljä vuotta töitä Kainuun maakuntayhtymän henkilöstöhallinnossa ja oli organisoimassa myös alkuvaiheessa Kainuun maakunnan hallintokokeilua. Siinä 11 eri organisaation toiminta muutettiin laajemmaksi kokonaisuudeksi.
– Tämä nyt meneillään oleva uudistus on tuntunut aika samalta kuin Kainuussa. Töitä tehdään nyt vain isommassa mittakaavassa ja maantieteellisesti laajemmalla alueella. Olen kuitenkin huomannut, että samanlaiset asiat nousevat nytkin esille.
Väliaikaishallinnon valmistelutoimielimelle tullaan esittämään, että Jääskeläinen ryhtyy
työskentelemään sataprosenttisesti uudistuksen parissa. Mikäli esitys menee läpi, se on helpotus, sillä töitä on pakostakin joutunut tekemään ristiin: sote- ja maakuntauudistuksen asiat pyörivät mielessä sairaanhoitopiirillä ja toisin päin.
Henkilöstöasiat kiinnostavat erityisen paljon organisaatioita, joista maakuntaan siirtyy työntekijöitä. Jääskeläisen kalenteri täyttyykin hiljalleen eri organisaatioiden järjestämistä tilaisuuksista, joissa hän käy kertomassa valmistelun etenemisestä.
Vaikka johtajilla ei tunnetusti ole työaikaa, vapaa-aikaa on Jääskeläisen mukaan silti pakko olla, jotta työtä jaksaa tehdä.
– Liikunta on minun nollauskeinoni. Talvella hiihdän, pelaan sulkapalloa ja käyn kuntosalilla. Kesällä juoksen ja pelaan tennistä.

Juttusarjassa esitellään henkilöitä, jotka ovat tekemässä Pohjois-Pohjanmaalla maakuntauudistusta.

Mikä muuttuu?

Uusi maakunta ohjaa jatkossa kuntakaavoitusta

Teksti: Taina Törmikoski, Kirsti Reskalenko, Arja Hankivaara

Hallitus on linjannut uusille maakunnille vuoden 2019 alusta lukien kuuluvat tehtävät, joiden perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntalaisten ensisijainen palvelija kaavoitus- ja rakentamisasioissa on edelleen oma kunta. Kuntakaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan laatimisesta vastaa nykyään maakunnan liitto ja jatkossa uusi maakunta. Suuri osa muistakin nykyisistä maakunnan liiton ja ELY-keskuksen alueiden käytön suunnittelun ja liikennejärjestelmän kehittämisen tehtävistä
siirtyy uuteen maakuntaan.
Nykyisin ELY-keskuksissa hoidettava kuntien kaavoituksen edistäminen ja neuvonta kuuluvat jatkossa maakuntahallinnon tehtäviin. Kuitenkin on vielä epäselvää, kuuluuko ns. yleisen edun ja laillisuuden valvonta maakuntahallinnolle esim. valitusmenettelyn kautta. Todennäköisesti jatkossa kuntien kaavoitus- ja lupamenettelyiden lainmukaisuuden seuranta siirtyy yhä enemmän eri järjestöille, yksityisille kansalaisille ja niille viranomaisille, joita asia koskee. Maakuntahallinto seuraisi lähinnä maakunnallisten intressien toteutumista. Todennäköisesti jatkossakin kansalaisten on mahdollista saada neuvontaa maankäyttöön liittyvissä asioissa.

ELY-keskusten myöntämät rakennusperinnön hoitoavustukset ilmeisesti siirtyvät
maakuntahallintoon, mutta kansalaisten kannalta menettelyt säilynevät entisenlaisina. Muutoin uusi maakunta keskittynee edistämään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hoitoa ja huomioimista kuntakaavoituksessa.
Tulevassa alueidenkäytön tehtäväkokonaisuuden roolijaossa on vielä paljon avoimia
kysymyksiä. Meneillään olevassa valtakunnallisessa Alueidenkäytön suunnittelu ja
maakuntauudistus (AAMU) -hankkeessa pohditaankin, miten alueidenkäytön tehtävät tulisi järjestää kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Hankkeen päätavoitteisiin kuuluu myös selvittää muutosten vaikutukset kansalaisten asemaan. Vuoden 2018 puoliväliin kestävässä hankkeessa Pohjois-Pohjanmaa on yksi neljästä mukana olevasta pilottimaakunnasta. Maakunnastamme mukana on Oulun, Kuusamon, Pudasjärven ja Ylivieskan kaupunkien, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton asiantuntijoita. Hanketyö on vasta alussa ja tuloksia saadaan reilun vuoden päästä.

Juttusarjassa esitellään maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaan siirtyviä tehtäviä.

Tapahtumat

Maakuntauudistuksen yleisötilaisuus:
Torstaina 11.5. klo 17–19 Ylivieska, Kulttuurikeskus Akustiikka, Koulukatu 2
PoPSTer-hankkeen kuntakierrokset:
http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/index.php?1949&news_id=1421&archive=