Ajankohtaista

30.04.2018

POPmaakunnan sote-valmistelu etenee aluepohjaisesti

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelu etenee alueellisten sote-toimintojen simuloinnin kautta. Simuloinnissa katsotaan eri näkökulmista alueiden toimintaa ja kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaa on jaettu neljään osaa: Rannikko, Jokilaaksot, Oulu ja ympäristö sekä Koillismaa. Aluejako ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tulevan maakunnan sote-organisaation pohjaa, vaan organisoituminen valmistellaan erikseen.  

Aluetyöryhmien nimeäminen on valmis. Työryhmätyöskentelyä tehdään laajalla yhteistyöllä, joten ryhmiin tulee maakunnan sote-ammattilaisten lisäksi edustus myös henkilöstöjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja sairaanhoitopiiriltä. Työryhmät perustavat alatyöryhmiä, kuten muun muassa suun terveydenhuolto, kotoa kotiin (ikäihmisten prosessi) ja alueellisesti toimiva erikoissairaanhoito.

Ryhmät kokoavat muun muassa työskentelyalueensa tilannekuvan, hyvät käytännöt, erityispiirteet ja uudistustarpeet ja hakee keinoja, miten palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit saadaan kohtaamaan. Keskeinen näkökulma on myös henkilöstö ja osaajien saatavuus tulevaisuudessa. 

Keskeisiä huomioita sote-palveluiden simuloinnin näkökulmasta neljältä alueelta:

Oulun ja ympäristö -alueella väkiluku kasvaa, mutta kasvu tulee pääasiassa ikääntyneistä. Ikärakenne alueella muuttuu tulevaisuudessa. Alueella väestöstä lähes kaikki asuvat taajamassa. Taajama-aste on maakunnan alueista korkein. Alueella on maakunnan korkein työttömyysaste ja sairastavuus on pääosin korkeaa. Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on alueella maakunnan matalin.

Koillismaalla väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät alueista suhteellisesti voimakkaimpana. Alueen tunnuspiirteitä ovat pieni väestöpohja, maaseututoimintaympäristö, pitkät etäisyydet ja palvelujen kysynnän kausivaihtelut (matkailu). Koillismaalla n. 40 % väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen sisällä on korkean työttömyyden alueita ja kausityöttömyyttä. Sairastavuus on alueella korkeaa. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa korkeammat.

Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella. Aluella on maakunnan alueista matalin työttömyysaste. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat.

Jokilaaksojen alueen tunnuspiirteitä ovat maaseutuympäristö, runsaslukuinen kuntien määrä, väestön matala tulotaso sekä heterogeenisyys mm. väestöön, palvelutarpeisiin ja sote-kustannuksiin liittyen.  Alueella väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa.  Jokilaaksojen alueella yli kolmannes väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen työttömyysaste on maakunnan keskitasoa matalampi. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita.

Aluetyöryhmien loppuraporttien tähdätään olevan valmiita syksyllä 2018.