Ajankohtaista

25.05.2018

Maakuntauudistuksen työryhmä 4 veti yhteen valmistelun tuloksia

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmä neljä kokoontui 22. toukokuuta vetämään yhteen valmistelun tähänastisia tuloksia. Työryhmä neljän toimialana on maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt.

Työryhmän puheenjohtaja Timo Lehtiniemi avasi kokouksen aluksi tehtäväalueella tehtyä valmistelutyötä, jota on viety eteenpäin alatyöryhmissä. Maakuntavalmistelussa työryhmä neljän toimialalle ollaan rekrytoimassa osa-aikaisia valmistelijoita kesän jälkeen.

Muutosjohtaja Marjukka Manninen kertasi puheenvuorossaan maakunnan tunnuslukuja ja vahvuuksia. Alue on heterogeeninen ja tämä pitää huomioida palveluiden suunnittelussa. Myös työyhteisöstä on tulossa monialainen. Manninen korosti puheenvuorossaan uusien raja-aitojen välttämisen tärkeyttä.

Kevätkaudella maakuntavalmistelun keskiössä on ollut mm. konsernirakenteen hahmottelu sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmän suunnittelu. Myös strategia- ja arvotyö on käynnistetty. Manninen esitteli strategian tiekarttaa, jonka mukaan valmista pitäisi olla osittain jo toukokuussa 2019. Myös monialainen palvelulupaus on työn alla. Arvokeskustelu on käynnistetty keräämällä pohjaksi kaikkien mukaan liittyvien organisaatioiden nykyiset arvot.

Tukipalveluiden tiimoilta on tehty kuntakierrosta kevään aikana. Manninen toi esille palvelutarpeiden erilaisuuden tunnistamisen tärkeyden eri toimialoilla. Sote-toimintoja ollaan simuloimassa neljällä alueella ja simuloinnista saadaan ensimmäiset tulokset kesän aikana. Manninen kertasi myös maakunnan rahoitusmallia, joka tulee poikkeamaan nykyisistä käytännöistä. Suurin osa rahoituksesta tulee ns. yleiskatteellisena. Maakuntavalmistelussa työskentelee tällä hetkellä noin 50 valmistelijaa koko- tai osa-aikaisesti. Uuden maakunnan ensimmäiset rekrytointikierrokset käynnistyvät vuoden 2019 alusta ja maakunnan toiminnot käynnistyvät tammikuussa 2020.

Jouko Luukkonen kertoi  tulevan maakunnan konsernirakenteen valmistelusta ja poliittisen rakenteen muodosta. Johtoryhmä ja poliittinen seurantaryhmä ovat toukokuussa hyväksyneet jatkovalmistelun pohjaksi ehdotuksen poliittisesta päätöksenteon rakenteesta, ns. POPmallin. Mallissa tulee hallituksen ja maakuntavaltuuston lisäksi valiokuntia ja lautakuntia. Valiokuntia ovat tulevaisuusvaliokunta, talousvaliokunta ja turvallisuusvaliokunta. Lautakuntia ovat hyvinvointilautakunta, elinvoimalautakunta ja ympäristö- ja liikennelautakunta. Näiden lisäksi POPmallissa toimivat muun muassa vaikuttamistoimielimet, maakunnan ja kuntien välinen yhteistoimintaelin, ylimaakunnallinen yhteistoiminta ja liikelaitosjohtokunta. Liikelaitosten lukumäärä on vielä avoin.

Organisoitumisessa on lähdetty siitä, että järjestäminen ja palveluiden tuottaminen erotetaan, kertoi Luukkonen. Maakuntavirastoon sijoittuisivat järjestämistoiminnot, strateginen kehittäminen, EU-rahastot, maaseudun kehittäminen, maksajavirastotehtävät ja omistajaohjaus. Liikelaitoksiin olisivat menossa sote-tuotanto, kasvupalveluiden tuotanto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja lomitus. Tällä hetkellä valmistelussa ovat liikelaitosrakenne ja maakuntaviraston perusorganisaatiorakenne.

Maaseututehtävien alatyöryhmän tehtävänä on ollut mm. resurssien kartoitus ja toimipisteverkon selvittäminen. Alatyöryhmän työtä avasi Timo Lehtiniemi.  Valmistelun tueksi on hahmoteltu toimintojen johtamisjärjestelmiä ja palveluverkkoa maaseutupalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja lomituksen osalta. Toimitilojen osalta tiedot on kerätty kattavasti. Maaseudun kehittäminen ja maksajavirastotehtävät –toimialalle perustetaan uusi työryhmä (8-10 jäsentä), jonka tehtävänä on jatkaa valmistelua mm. maksavirastotehtävien organisoinnin, palvelumuotoilun ja prosessien parissa. Syyskaudelle on suunniteltu sektorikohtaisia valmistelupäiviä esimiehille ja henkilöstölle.

Leena Tuuri kertoi kokoukselle ympäristöterveyshuollon alatyöryhmän työstä ja valmistelun tilanteesta. Ympäristöterveyshuolto olisi tärkeää säilyttää yhtenä kokonaisuutena joko maakuntavirastossa tai liikelaitoksessa, sanoi Tuuri. Maakuntaan siirtyminen mahdollistaa erikoistumisen aiempaa paremmin ja tuo tullessaan parempaa neuvontaa ja osaavampaa valvontaa. Huomiota valmistelussa on kiinnitetty myös hallintoelimen riippumattomuuteen, riittävän tiheään palveluverkostoon, eläintautien torjuntavalmiuteen ja eläinlääkäripalveluiden saatavuuteen. Työryhmän tiedonkeruu jatkuu mm. palveluverkon suunnittelua varten.

Lomituspalveluiden alatyöryhmän työtä avasi Hanna Nikupaavo. Mietinnän alla on ollut erityisesti johtamisjärjestelmä, joka liittyy osin toimipisteverkkoon. Kiinteitä toimipisteitä on tällä hetkellä seitsemän, lisäksi on osa-aikaisesti käytössä olevia tiloja. Työryhmä on luonnostellut erilaisia vaihtoehtoja toimipisteiden määrän mukaan (2 – 7).  Työryhmä on pohtinut muutosta myös työnjaon ja prosessien näkökulmasta. 

Timo Yrjänä avasi vesi- ja kalatehtävien valmistelua. Valtion vesistörakenteet siirtyvät maakuntien tilakeskukselle sopimusperusteisesti. Asiaa työstää valtakunnallinen työryhmä. Ylimaakunnallista yhteistyötä on valmisteltu Pohjois-Suomi -tasoisella työryhmällä, väliraportit valmistuvat toukokuussa. Ylimaakunnallisen yhteistyön yhtenä vaihtoehtona ovat yhteiset virat tai poolit ja yhteistyön organisointi sopimusperusteisesti.

Timo Lehtiniemi totesi kokouksen päätteeksi, että maakuntavalmistelun työryhmiä uudistetaan kesän jälkeen, kun lait tulevat voimaan. Työryhmä neljän jatko riippuu jatkovalmistelun rakenteesta ja poliittisista päätöksistä. Tarvittaessa työryhmä kutsutaan kokoon joko kokonaan tai toimialoittain.

 

Lisätietoja: 

 

Puheenjohtaja Timo Lehtiniemi, puh. 044 436 8101, sposti: timo.lehtiniemi@ely-keskus.fi