Ajankohtaista

05.03.2019

Maakunnan koetalousarvio peilaa tulevaa

Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaatio on työstänyt maakunnan koetalousarvion vuodelle 2021 ja suunnitelman vuosille 2022 ja 2023. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka kattaa kaikki maakunnan toimialat. Arvio on laadittu valtakunnallisten ohjeistuksen mukaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden ja ministeriön kanssa.

Koetalousarvio on tärkeä harjoitus, koska se lisää tietoa ja ymmärrystä rahoituksen riittävyydestä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen ja toiminnan sopeutustarpeista.

 

Monimuotoinen Pohjois-Pohjanmaa

Maakunnan sisällä eri alueet eroavat toisistaan muun muassa väestörakenteessa, palvelujen tarpeessa, sosioekonomisissa tekijöissä, elinympäristössä ja markkinoiden toiminnassa. Maakunnasta löytyy vahvoja kaupunkiseutuja, elinvoimaista maaseutua, pitkiä etäisyyksiä sekä harvaan asuttuja alueita.

Pohjois-Pohjanmaan talous on kasvanut hyvää tahtia viime vuodet ja eräillä toimialoilla kasvu on ollut erityisen ripeää. Tämä on heijastunut työmarkkinoilla kasvaneena työvoimakysyntänä ja alentuneena työttömyytenä. Avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla aiempaa enemmän. Viimeisimmät ennusteet kuitenkin viestivät talouden vähitellen hidastuvan ja palaavan peruskasvun uralle lähivuosina. Työttömyyden taso säilyy Pohjois-Pohjanmaalla kansallisesti vertaillen edelleen korkeana.

Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä maakunnista ainoa, jossa väestön keski-ikä on alle 40 vuotta.

”Pohjois-Pohjanmaa on vielä nuorten maakunta. Nuorten määrä antaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta edellyttää tarvetta vastaavia koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia” toteaa Pohjois-Pohjanmaa maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen.

Maakunnan väestömäärä kasvaa, mutta käytännössä vain ikäihmisten määrä lisääntyy. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 24 000 henkilöllä eli osuus väestöstä nousee 18,6 prosentista 23,2 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve Pohjois-Pohjanmaalla on noin 4 % maan keskitasoa korkeampi, joskin maakunnan sisällä on olennaista vaihtelua alueiden välillä (THL arvio v. 2017). Sote-kustannukset ovat maltilliset mutta kustannukset nousevat tulevaisuudessa selvästi maan keskiarvoa enemmän.

”Väestö ikääntyy nopeasti, ja sen myötä palveluiden tarve kasvaa. Haasteeseen on varauduttava hyvissä ajoin.”

Rohkeilla ja järkevillä teoilla kohti tulevaisuutta

Kustannusten kasvua tulisi hillitä nykyisissä organisaatioissa jo ennen uudistuksen toteutumista. Alueelliset erot maakunnan sisällä ovat merkittävät, mikä on huomioitavat resurssien ja tasapainotustoimien kohdentamisessa.

”Maakunnan alueella on jo tehty onnistuneita toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hillitsemiseksi, mutta työtä on edelleen” Manninen kertoo.

Uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kustannusten kasvua voidaan hillitä toimilla, jotka lisäävät ennaltaehkäiseviä ja kevyempiä palveluja ja vähentävät laitosvaltaisuutta. Palveluja tulisi tarkastella asiakkaiden ja heidän tarpeiden näkökulmasta yli hallinto- ja organisaatiorajojen sekä avopalvelupainotteisesti laitosvaltaisuutta vähentäen. Teknologiset ratkaisut ja sähköiset palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta.

Maakunnan rahoitus

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan nettomenot vuonna 2021 ovat 1,691 miljardia euroa, joista sosiaali- ja terveyspalveluita on 1,474 miljardia euroa. Maakunnalle siirtyisi toiminnan alkaessa noin 20 000 työntekijää, joista sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntaa on yli 90%. Henkilöstömenot arvioidaan olevan 1 miljardia koko maakunnan tasolla.

Maakunnan rahoituksen arvioinnin pohjana on hyödynnetty Valtiovarainministeriön syksyllä 2018 laatimia laskelmia ja maakunnan omia kustannuslaskelmia. Arvion mukaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen saatava rahoitus olisi olennaisesti alhaisempi kuin tämänhetkiset palvelujen kustannukset. Sote-kustannusten vuosittaista kasvua tulisi hillitä noin kahdella prosentilla.

"Viime vuosien sote-kustannusten kasvu on ollut aiempaa maltillisempaa johtuen muu muassa niin sanotuista kiky-toimista. Takavuosina kasvu ollut jopa 4-5% luokkaa. Tekemistä siis riittää."

Maakunnalle tulisi paljon muitakin merkittäviä tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. ”Muiden palveluiden”, kuten kasvupalvelut, lomitus, pelastustoimi, liikenne ja aluekehittämien, nettomenoiksi on arvioitu 165,9 miljoonaa euroa vuonna 2021. Palvelujen rahoitustarpeen lähtötaso poikkeaisi noin 48 miljoonaa euroa Valtiovarainministeriön laatimasta laskelmasta. 

”Syitä arvioidun rahoituksen erosta tulee valtion ja maakuntien selvittää ja ratkaista yhdessä.” Manninen toteaa.

Muutoskustannuksiin pureudutaan valmistelun edetessä

Koetalousarviossa on tarkasteltu myös maakunnan alkuvuosiin liittyviä muutoskustannuksia, jotka syntyvät muun muassa ICT-kustannuksista, tilavuokrista ja palkkojen harmonisoinnista.

Osa muutoskustannuksista on kertaluonteisia ja lyhytkestoisia maakunnan käynnistymiseen kytkeytyviä kuluja, osa puolestaan maakuntien toimintaan pitkäkestoisesti tai pysyvästi liittyvää kustannustason nousua.

"Muutoskustannukset tulee huomioida valtion rahoituksessa”, Manninen painottaa.

Tutustu koetalousarvioon