Ajankohtaista

08.03.2019

Valmistelun tekemästä työstä ainutlaatuisia, hyviä tuloksia

”Pohjois-Pohjanmaan valmistelussa tehty työ ja ainutlaatuinen, laaja aineisto ovat kaikissa tulevaisuuden tiloissa hyödynnettävissä alueen organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Haasteet, joihin uudistuksella on pyritty vastaamaan, eivät uudistuksen tilanteesta riippumatta katoa, joten valmistelun opit ja tehty kehitystyö voidaan joka tapauksessa hyödyntää” muutosjohtaja Marjukka Manninen tiivistää Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaation tunnelmia.

Nykytilan tunteminen mahdollistaa tulevan kehittämisen

Maakunnan valmistelussa on tehty laaja tilannekuva muun muassa alueen merkittävimmistä muutostrendeistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristötoimintojen tehtävistä ja kustannuksista.

Maakunnan alueella asuu liki 412 000 ihmistä, mikä on n. 7,5 % koko maan väestöstä - väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 25 000 henkilöllä. Pohjois-Pohjanmaa on nuori maakunta, mutta tilanne ei pysy samanlaisena. Raju väestörakenteen muutos tulee haastamaan palvelujärjestelmän ja sen rahoituksen.

”Yksi merkittävimmistä huomioista on, että nykyisen palvelujärjestelmän kantokyky ei toiminnallisesti, osaajien riittävyyden kannalta tai taloudellisesti ole kestävä vastaamaan maakunnan väestörakenteen muutokseen”, Manninen toteaa.

Valmistelussa tehdyn tilannekuvatyön ja sote-valmistelun alueellisen tarkastelun yhteydessä organisaatioissa on kasvanut ymmärrys oman alueen moninaisesta tilanteesta ja tulevaisuuskuvasta. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön muutokset pakottavat organisaatiot tekemään muutoksia, valintoja ja rohkeita avauksia.

Valmistelun eri toimialoilla on kartoitettu toiminnan nykytilaa ja sen myötä löydetty eritasoisia kehittämistarpeita. Esimerkiksi pelastustoimen osalta kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin ja hyviä käytäntöjä edistää jo nykylainsäädännön puitteissa molemmissa alueen pelastuslaitoksissa. Tila- ja kiinteistövalmistelussa tehty kartoitus toimitiloista on puolestaan tehnyt näkyväksi julkisten kiinteistöjen tilannetta, mikä mahdollistaa tarvittavien korjaustoimenpiteiden, investointien tai muiden ratkaisujen suunnittelun pitkällä tähtäimellä.

Yhteistyöllä kohti vaikuttavia, yhteensovitettuja palveluja

Valmistelu on tuonut yhteen alueen toimijoita ja avannut näkökulmia yli hallinto- ja kuntarajojen. Työtä on tehty työryhmissä, joihin on osallistunut asiantuntijoita eri organisaatioista. Työryhmissä on työstetty esimerkiksi maakunnallisesti yhteneväisiä palvelukuvauksia, joiden avulla voidaan kehittää toimintaa ja parantaa palvelun tasoa. Palveluita on kehitetty myös katsomalla palveluprosesseja yli toimialarajojen, jotta asiakkaan polku palvelusta toiseen saataisiin mahdollisimman sujuvaksi. Tätä työtä on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden välillä sekä soten sisällä perus- ja erityistasolla.

Valmistelu on mahdollistanut sellaisten kokonaisuuksien eteenpäinviemisen, joille ei ennen ole löytynyt varsinaista kotipesää, mutta jotka hyödyttävät kaikkia alueen toimijoita. Esimerkiksi maakunnan ICT-valmistelu on edistänyt alueelle yhteisen tietotekniikkainfrastruktuurin suunnittelua, alueen sote-toimijoiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämistä, kansallisiin ratkaisuihin liittymistä sekä koonnut kattavan tilannekuvan Pohjois-Pohjanmaan ICT-ratkaisuista. Yksi suurimmista ponnistuksista on ollut alueen kuntatoimijoiden tietoliikennepalvelujen yhteishankintavalmistelu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, jonka myötä kilpailutetaan tietoliikenneverkot koko maakunnan alueelle.

Sote-palveluiden sisältöjä, uusia toteuttamistapoja ja myöntämiskriteereitä on tarkasteltu, jotta maakunnan asukkailla olisi yhtäläiset oikeudet palveluihin. Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa yhteistyötä on tehty kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa, ja näin löydetty uusia, entistä vaikuttavampia toimintamalleja. Systemaattisen kehittämisen ansiosta asiakkaille voidaan tarjota aikaisempaa laadukkaampia palveluja.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ohjaava johtoryhmä kokoontuu 12.3.2019 keskustelemaan tilanteesta. Lisäksi ministeriöt ohjeistavat lähiaikoina maakuntien valmisteluorganisaatioita kevään aikatauluista.

Lisätiedot: Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen, p. 050 390 0066, sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@popmaakunta.fi

Valmistelun hyviä tuloksia:

  • Maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuva

Sosiaali- ja terveyspalvelut

  • Talouden ja toiminnan tilannekuva sekä koko maakunnan että neljän alueen tasolla (Oulu ja ympäristö, Koillismaa, Rannikko ja Jokilaaksot).
    Palveluprosessien tarkastelu yli toimialarajojen, mm. yhteistyö soten ja kasvupalveluiden välillä, soten sisällä perus- ja erityistasolla ja eri ammattiryhmien välillä.
  • kehittämisen kohteena mm. vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten ja satunnaisesti työtä vailla olevien palvelut.
    Palveluiden sisältöjen, uusien toteuttamistapojen ja myöntämiskriteereiden tarkastelu maakunnan tasolla.
    Asiakkaiden tietojen kulkeminen turvallisesti yli organisaatiorajojen
    sote-ICT yhteensovittamissuunnitelmat.
    Tietojohtamisella on iso rooli nyt ja tulevaisuuden kehittämisessä. Valmistelussa on panostettu tiedon laatuun, raportointiin ja analysointiin, jotta tieto tukee linjauksia ja päätöksentekoa.
  • Lastensuojelun palveluja kehitetään usean kunnan yhteistyöllä Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikki maakunnan alueen kuntayhtymät, eli iso osa alueen kunnista on sitoutunut kansallisen kehittämistyön keskiössä olevaan lastensuojelun systeemiseen toimintamalliin, jota on pilotoitu Oulunkaaren kuntayhtymässä ja peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä. Yhteisellä toimintamallilla haetaan parannusta palveluiden vaikuttavuuteen, laatuun, asiakasosallisuuteen ja -tyytyväisyyteen sekä vähennetään henkilöstön kuormittavuutta.

Hyte-työtä tehdään yli organisaatiorajojen

Työtä pohjoispohjalaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tehty Pohjois-Pohjanmaalla ihmislähtöisesti ja yli organisaatiorajojen. Maakuntavalmistelu on tarjonnut työlle organisaatiorajat ylittävän alustan.

•Hyte-kuntakeskustelut keväällä 2018
•Yhteinen ihmislähtöinen hyte-viitekehys koko maakunnan alueelle
•Hyte-tietopaketit
•Hyte-kuntakortti
•Hyte-yhteistyön rakenteet ja toimintamallit

Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö

  • Palvelukuvaukset mm. maakunnan suunnittelun, maakuntakaavoituksen, alueidenkäytön palveluiden sekä luonnonsuojelun ja liikennepalveluiden tehtävistä.
  • Henkilöliikenteen nykytilaa ja tulevaisuuden toimintamalleja on kartoitettu erillisellä selvityksellä. Tavoitteena on saada maakunnan kattava tiivis yhteistyö ja tehokkaat henkilökuljetukset. Julkiseen henkilöliikenteeseen kuuluvat kuntien järjestämä palveluliikenne, koulukuljetukset, sosiaalitoimen kuljetukset ja perinteinen joukkoliikenne.
  • Maakuntavalmistelutyö on lisännyt ja syventänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Elinkeinot ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus

  • Kuntien, seudullisten elinkeinoyhtiöiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa on tiivistetty yhteistyötä työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
  • On löydetty uusia entistä vaikuttavampia toimintamalleja yksityisten palveluntuottajien kanssa palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.
  • Asiakkaiden saamien työllisyys- ja elinkeinopalvelujen laatu on parantunut systemaattisen kehittämisen ansiosta.

Pelastustoimi ja varautuminen

  • Maakunnan pelastustoimen valmistelussa on tehty pelastustoimen ja varautumisen nykytilan kartoitus laajana kokonaisuutena ja sen myötä tuotiin esille kehittämistarpeita, joita voidaan viedä eteenpäin kummassakin alueen pelastuslaitoksessa (OKPL, Jopela).
  • Hyviä käytänteitä on kerätty yhteen ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Myös sopeuttamis- ja tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä on arvioitu ennakoiden tulevaisuuden mahdollisia taloudellisia haasteita.
  • Oulu-Koillismaa, Jokilaaksot, Lappi, Kainuu alueen 24/7-tilannekeskuksen perustamisessa on päästy aiesopimukseen ja suunnittelu on alkanut.
  • Pohjois-Suomen pelastuslaitosten yhteisen pelastusjoukkueen (Arctic Rescue Team) perustamisesta on tehty aiesopimus ja valmistelu alkanut.

Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut

  • Maakunnallisten yta-alueiden (lomitus, viljelijätukihallinto ja ympäristöterveydenhuolto), ELY-keskuksen maaseutuhallinnon, vesitehtävien ja kalatehtävien sekä aluehallintoviraston osalta organisaatioiden välinen yhteistoiminta on lisääntynyt ja tiivistynyt, ja toimijoiden parhaita käytäntöjä on jaettu ja otettu käyttöön.
  • Tehdyt kartoitukset ja selvitystyöt ovat nostaneet esiin jopa kriittisiä kehitystarpeita eri sektoreilla. Muun muassa lomituspalveluiden osalta on käynnistetty valtakunnallisia tietojärjestelmähankkeita, joiden kautta yksiköiden toimintaa voidaan tehostaa ja kehittää.
  • Maakuntavalmistelutyö on lisännyt ja syventänyt maakunnassa toimivien organisaatioiden ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä
  • Maakuntien yhteistyöstä vesi- ja kalatehtävissä on laadittu selvitys. Pohjois-Suomessa selvitysalue on käsittänyt kolme maakuntaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Raportissa on tarkasteltu yhteistyön eri muotoja, mutta reunaehtona on pidetty sitä, että päätöksenteko säilyy jokaisella maakunnalla.

ICT-valmistelu

  • Popmaakunnalle on luotu tietojärjestelmäsalkku, josta tunnistetaan toimialojen yhteiskäyttöiset sekä toimialakohtaiset tietojärjestelmät ja ICT-kustannukset, sopimukset ja tilannekuvan.
  • Valmistelussa on suunniteltu vaihtoehtoisia tietohallinnon ja ICT-toimintojen maakunnallisia organisoitumismalleja.
  • Valmistelussa on edistetty tietojärjestelmien yhtenäistämistä maakunnan alueella – mm. PPSHP:n hoidontukijärjestelmien käyttöönotto ja soten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämissuunnitelma.
  • Valtakunnalliset järjestelmät, kuten Kanta, tukevat tiedonkulkua ja asiakkaan palveluprosessia. Valmistelu on tukenut maakunnan organisaatioiden siirtymistä tietokantaan.
  • Maakunnalle on laadittu tietovarastoinnin arkkitehtuurisuunnitelma ja kartoitettu maakunnan tietolähteiden nykytilaa. Lisäksi toimijoiden kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistetään, jolla parannetaan tiedon laatua ja käytettävyyttä sekä hoitotyön että johtamisen tarpeisiin.
  • Erilaisia digitaalisilla palveluja kehitetään vauhdilla, jotta ne tukevat ja myös mahdollisesti korvaavat peruspalveluja. Valmistelussa on tunnistettu useita erilaisia digikehityshankkeita, joita viedään eteenpäin ja joista iso osa koskee asukkaiden sähköisiä palveluja ja tietojärjestelmien uudistamista.
  • Terveydenhuollon pidemmän aikavälin uudistussuunnittelua tehdään kansallisessa SoteDigi- ja UNA-yhteistyössä. Tulevaisuuden sairaala -hakkeen teknologiaohjelman (UUTE) kehityskohteita yhteensovitetaan koko maakunnan SOTE ICT -kehittämistarpeisiin.

Tila- ja kiinteistövalmistelussa on kartoitettu maakunnille vuokrattavat kiinteistöt. Selvitetään kiinteistöjen kunto, ylläpidon kustannuksia ja rakennushankkeet tulevaisuudelle. Selvitys on paljastanut julkisten kiinteistöjen tilanteen, ja nyt tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia miten rakennusten osia, järjestelmiä ja pintoja pidetään kunnossa.


Ateria- ja puhdistuspalveluista on tehty selvitystyö, jossa kartoitettiin kuntien ja kuntayhtymien ateria- ja puhtauspalvelut ja niistä maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät palvelut. Selvitystyössä kartoitettiin muun muassa eri toimintamalleja, ruokailijavolyymeja, resursseja ja tiloja.

Asiakirjojen kartoituksen myötä on muodostunut kokonaiskuva maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevista sähköisistä ja paperisista asiakirja-aineistoista sekä maakunnan alueella käytössä olevista arkistotiloista. Paperista aineistoa on yhteensä 44 000 hyllymetriä.

Sopimustoiminnoissa on laadittu sopimusohjauksen ja sopimushallinnan asiakirjamallipohjat yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Eri organisaatioista maakunnalle siirtyvien sopimusten tallennus maakunnan sopimusjärjestelmään on käynnistetty. Tallenustyön kanssa osittain rinnakkain käynnistyy myös maakunnalle siirtyvien sopimusten analysointityö.

Hankintojen valmistelussa on tehty johtamisen tiekarttaa, joka valmistuu maaliskuuhun 2019 mennessä. Keväällä 2019 työ jatkuu mm. hankintojen strategisia tavoitteita, vaikuttavuutta sekä osaamisen ja organisoinnin työstämisellä.

Viestintä

  • Tulevan maakunnan viestinnän suunnittelu on käynnistynyt mm. verkkosivuprojektilla, jonka aikana on hahmotettu tarpeita ja käyttötarkoituksia maakunnan verkkosivuille. Työn aikana on saatu hyviä näkemyksiä siitä, miten nykyisiä verkkopalveluita ja sähköistä asiointia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.
  • Uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden työntekijöiden tiedonsaantiin on satsattu esimerkiksi kuukausittaisilla Skype-infoilla ja henkilöstökirjeillä.
  • Valmistelun myötä yhteistyö eri organisaatioiden viestijöiden välillä on tiivistynyt niin maakunnan sisällä kuin valtakunnallisestikin.

Taustafaktoja

  • Uudistus koskee Pohjois-Pohjanmaalla noin 20 000 työntekijää
  • 30 kuntaa, 46 organisaatiota
  • Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ohjaa johtoryhmä, poliittinen seurantaryhmä ja laaja seurantaryhmä. Luottamusmiehiä on mukana valmistelussa kahdessa työryhmässä: poliittinen seurantaryhmä ja laaja seurantaryhmä
  • Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiossa on 45 henkilöä, jotka tekevät töitä valmisteluun eri prosenteilla vaihdellen 5-100%. Henkilötyövuosia noin 32, sisältäen myös ICT-valmistelun.
  • Maakunnan budjetti olisi nykyisillä tiedoilla n.1,7 miljardia euroa vuodessa.
  • Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä mukana olevien organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Valmistelun työryhmissä on ollut mukana asiantuntijoita eri organisaatioista.