Sote-aluesimulointi

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelua tehtiin sote-toimintojen simuloinnin kautta. Simuloinnissa katsottiin eri näkökulmista alueiden toimintaa ja kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaa jaettiin neljään tarkasteltavaan osaa: Rannikko, Jokilaaksot, Oulu ja ympäristö sekä Koillismaa.

 

Valmistelua tehtiin yhteistyöllä

Työryhmätyöskentelyä tehtiin laajalla yhteistyöllä, joten ryhmiin osallistui maakunnan sote-ammattilaisten lisäksi edustus myös henkilöstöjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja sairaanhoitopiiriltä. Työryhmät perustivat alatyöryhmiä, kuten muun muassa suun terveydenhuolto, kotoa kotiin (ikäihmisten prosessi) ja alueellisesti toimiva erikoissairaanhoito.

Ryhmät kokosivat muun muassa työskentelyalueensa tilannekuvan, hyvät käytännöt, erityispiirteet ja uudistustarpeet ja hakivat keinoja, miten palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit saadaan kohtaamaan. Keskeinen näkökulma oli myös henkilöstö ja osaajien saatavuus tulevaisuudessa. 

Työnyrkki ohjaa valmistelua

Sote-valmistelun aluesimulointi on nähty hyvänä, sitouttavana ja tiedonvaihdon kannalta tärkeänä yhteistyömuotona. Soten tuotanto-organisaation suunnittelua tehtiin erillisessä kokoonpanossa: sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki, Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto.

Nämä sivut on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua varten. Uudistuksen toimeenpanon valmistelu on lopetettu 8.3.2019.

Tämä sivusto pidetään toistaiseksi avoinna, jotta kaikki valmistelun materiaali on avoimesti nähtävillä ja käytössä valmistelun dokumentointiin. Sivuston sisällöt arkistoidaan ja ne ovat käytössä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Sivuja ei kuitenkaan enää kaikilta osin päivitetä.

Sote-aluesimulaatioon liittyvää materiaalia:

Yrittäjäsektorin näkökulmia aluesimulointeihin ja monituottajuuteen

Lisätietoja:

sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä, sirkku.pikkujamsa@popmaakunta.fi, p. 050 576 85

sote-koordinaattori Johanna Patanen, p. 040 6854035, johanna.patanen@popmaakunta.fi 

Simuloinnin neljä aluetta

Oulun ja ympäristö -alueella väkiluku kasvaa. Alue on koko maan kehitykseen verrattuna elinvoimainen.  Kasvua tulee lapsista, työikäisistä ja ikääntyneistä. Ikärakenne alueella muuttuu tulevaisuudessa ikääntyneiden osuuden kasvaessa. Alueella väestöstä lähes kaikki asuvat taajamassa. Taajama-aste on maakunnan alueista korkein. Alueella on maakunnan korkein työttömyysaste ja sairastavuus on pääosin korkeaa. Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on alueella maakunnan matalin.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Koillismaalla väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät alueista suhteellisesti voimakkaimpana. Alueen tunnuspiirteitä ovat pieni väestöpohja, maaseututoimintaympäristö, pitkät etäisyydet ja palvelujen kysynnän kausivaihtelut (matkailu). Koillismaalla n. 40 % väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen sisällä on korkean työttömyyden alueita ja kausityöttömyyttä. Sairastavuus on alueella korkeaa. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa korkeammat.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella. Aluella on maakunnan alueista matalin työttömyysaste. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Jokilaaksojen alueen tunnuspiirteitä ovat maaseutuympäristö, runsaslukuinen kuntien määrä, väestön matala tulotaso sekä heterogeenisyys mm. väestöön, palvelutarpeisiin ja sote-kustannuksiin liittyen.  Alueella väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa.  Jokilaaksojen alueella yli kolmannes väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen työttömyysaste on maakunnan keskitasoa matalampi. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet