Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus - Työryhmä 2

Työryhmä 2 vastasi alueen elinkeinojen ja työllisyyden sekä aluekehittämisen ja rahoitus –kokonaisuuden valmistelusta. Työryhmässä oli laajapohjainen edustus keskeisiä toimijoita alueen kunnista, elinkeinoyhtiöistä ja maakuntaan siirtyvistä organisaatioista.

Valmistelun loppuraportin yksi keskeisimpiä havaintoja oli elinvoima- ja työllisyyspalveluiden liittymäpinnat maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluun sekä kuntayhteistyöhön. Muita tunnistettuja yhdyspintoja olivat maakunnallinen ennakointi ja kulttuuritehtävät.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa suositellaan selvittämään tarkemmin, millaisia alueellisia vaikutuksia osuvilla elinvoimapalveluilla saadaan esimerkiksi yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tai vaihtoehtoisesti miten toimivilla työllisyyspalveluilla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus.

Työryhmien keskeiset nostot (laajemmat materiaalit löytyvät sivun laidasta):

Kasvupalvelujen työryhmä piti tärkeänä, että vaikeasti työllistyvien asiakkaiden palvelutarpeisiin kiinnitetään huomiota ja että palvelut suunniteltaisiin asiakaslähtöisesti. Palvelujen sisältöjen suunnittelussa suositeltiin tekemään verkostoyhteistyötä kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Osa palveluntuottajista olisi kiinnostuneita erikoistumaan vaikeimmin työllistyvien palveluihin.

Ryhmä kiinnitti huomiota, että TE-toimistossa asioi noin 2500 työtöntä, joille ei ollut löytynyt soveltuvaa palvelua. Kyseiset asiakkaat tulisi palvella nykyisessä tilanteessa ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tai Kelan tarjoamien palveluiden kautta.

Työryhmä katsoi maakunnan tarjoavan uudentyyppisen mahdollisuuden monialaisten palvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kasvupalvelujen tarjoaminen yhdestä organisaatiosta mahdollistaa päällekkäisyyksien karsimisen ja luo hyvät puitteet resurssien järjestelyille. Lue lisää soteka-valmistelusta.

Aluekehittämisen työryhmä totesi, että Pohjois-Pohjanmaa on alueena laaja, mikä edellyttää alueellisten ominaispiirteiden huomioimista strategiatyössä. Aktiivista sidosryhmäyhteistyötä kuntien, kaupunkien, korkeakoulujen, tutkimus- ja oppilaitosten, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden aluekehitykseen osallistuvien tahojen kanssa pidetään välttämättömänä myös jatkossa.
Hyvänä käytäntönä toivottiin jatkuvan nykyisen kaltainen rullaava ja systemaattinen toimeenpano sekä sidosryhmätyöskentely.

Maahanmuutto ja kotoutumisen työryhmän kannanotto oli, että valmistelussa tulee huomioida maahanmuuttajien erilaiset palvelutarpeet. Markkinoilta hankittavissa palveluissa tulisi huomioida, että kotoutumispolut säilyvät ehjinä.

Yrityspalveluiden työryhmässä nostettiin esille maakunnallisten yrityspalveluiden suuntaviivat. Työryhmä painotti, että valmistelussa tulee saada aikaan yhteinen strateginen lähtökohta, joka huomioi sekä valtakunnallisen että maakunnallisen kasvupalvelun tarjonnan ja volyymin sekä kuntien tarjoamat elinvoimatehtävät. Suunnittelun painopisteeksi määriteltiin yrityspalvelujen asiakaslähtöisyys sekä vaikuttavuus.

Kasvukysely alueen työnantajille
Elokuussa 2018 toteutettiin kysely alueen yrityksille yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun Kauppakamarin kanssa. Tavoitteena oli selvittää millaisia palveluita maakunnan tulisi tarjota osana yritysten kasvupalvelua.

Vastausten mukaan nykyisistä julkisista yrityspalveluista parhaiten yritysten tarpeisiin ovat soveltuneet palkkatuki, starttiraha, maaseudun yritysrahoitus, investointiavustus sekä innovaatiosetelit. Kyselyn perusteella maakunnan olisi tullut myös jatkossa tarjota yrityksille kehittämisavustuksia, palkkatukia, kehittämispalveluita, maaseudun yritysrahoitusta ja työnvälityspalvelua.
Kyselyyn vastanneiden mielestä palvelut olisi tullut järjestää ensisijaisesti maakunnan myöntämillä palveluseteleillä, jolloin asiakas voi itse valita palveluntuottajan palvelutuottajarekisteriin hyväksytyistä palveluntuottajista. Lue lisää kyselyn tuloksista.