Aluesimulointi ja alueiden erityisyydet

Maakunnan alue päädyttiin jakamaan sote-aluesimuloinneissa neljään alueeseen osallistavaa valmistelua varten. Kultakin alueelta koottiin paikallisia valmistelijoita pohtimaan alueellista yhteistyötä ja käymään kehittävää vuoropuhelua. Aluetyöryhmissä oli mukana yrittäjien ja järjestöjen edustajia, jotka osallistuivat työskentelyyn aktiivisesti ja laativat myös omat raporttinsa.

Jokaiselle alueelle koottiin laajat tietopaketit nykytilasta väestön palvelutarpeiden ja myös olemassa olevien resurssien osalta. Näitä laajoja tietopaketteja käytettiin jokaisella alueella työryhmien työskentelyn pohjana. Aluetyöryhmät kokosivat laajat väliraportit omien alueidensa erityispiirteistä sekä mm. palvelutarpeiden ja resurssien kohtaamisesta, hyvistä käytännöistä, niin digitalisaation kuin integraationkin mahdollisuuksista ja henkilöstön osaamisen haasteista (raportit ja muut materiaalit). Työryhmät pyrkivät vastaamaan erityisesti kolmeen keskeiseen kysymykseen oman alueensa näkökulmasta:

1.       Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella

2.       Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen 2020?

3.       Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa

Rahoituksen ja muidenkin resurssien riittävyyttä alueellisissa raporteissa ehdotetuille palvelukokonaisuuksille pohdittiin jokaisella alueella yhdessä sote-valmistelun projektipäälliköiden kanssa. Tällä sparrauskierroksella tarkennettiin vielä alueittain, mitä maakuntavalmiutta parantavia toimia on jo mahdollisesti kirjattu vuoden 2019 talous- ja toimintasuunnitelmiin. Lisäksi pohdittiin, miten sote-valmistelu voisi auttaa paikallista päätöksentekoa, jotta tavoitteiden suuntaisia päätöksiä saataisiin aikaan jo ennen kuin palveluiden järjestämisen vastuu siirtyy maakuntaan.

Analyysit työryhmien työstä ja raporteista tehtiin mm. asiakkaiden polun ja työnjaon näkökulmasta: lasten ja perheiden, ikäihmisten kotoa kotiin, vastaanottotoiminnan, välittömän avun ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä vakavien vaikeuksien tuen (erityistä tukea tarvitsevien) osalta. Lisäksi alueellisesti hahmoteltiin periaatteita, joilla eri erikoissairaanhoidon erikoisaloja oltaisiin suunniteltu jalkautuvaksi useampaan maakunnalliseen aluekeskukseen.

Tiiviimpää yhteistyötä

Aluesimuloinnit selvästi lisäsivät vuoropuhelua ja yhteistyötä nykyisten organisaatioiden ja alueellisten muiden toimijoiden kuten yrittäjien ja järjestöjen kesken. Hyviä käytäntöjä laajennettiin ja toisaalta haasteita ja kehittämisen kohteita tunnistettiin jokaisen alueen erityispiirteiden ja erilaisten palvelutarpeiden näkökulmasta. Integraatiopotentiaalia olisi kaikilla neljällä alueella ja tahtotilaa yhdessä tekemiseen syntyi.

Popmaakunnan kokoisella alueella palveluiden saavutettavuus ja ihmisten yhdenvertaisuus asettavat suuria haasteita - puhumattakaan osaajien ja asiantuntijoiden riittävyydestä tuleviin palvelutarpeiden ennustettuihin muutoksiin. Palveluverkon periaatteiden ja valinnanvapauden laajentumisen suomien mahdollisuuksien mukaisia toimenpide-ehdotuksia ei alueilla tehty, mutta pohdittiin mm. eritasoisten palveluiden sijoittumista alueilla väestön palvelutarpeiden ja olemassa olevien tai ennustettavien resurssien kohtaamisen kannalta.