Monialaisen maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuva ja talous

Pohjois-Pohjanmaalle laadittiin toimintaa ja taloutta yhdistävä tilanne- ja tulevaisuuskuva, jossa tuotiin esiin maakunnan lähivuosien toimintaympäristön haasteita ja miten niihin pyritään vastaamaan. Tilannekuvan työstäminen eteni vaiheittain valmisteluvaiheen muutospaineita korostavasta tilannekuvasta monialaisen maakunnan yhteiseksi, tietomallin pohjalle rakentuvaksi tilannekuvaksi. Keskeisimmiksi muutostrendeiksi tilannekuvassa tunnistettiin väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokseen varautuminen, muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen sekä elinvoiman ja kasvun vahvistaminen.

Tilannekuvan laatimisprosessissa oli laajasti myös valmistelijoita, toimielimiä sekä muita sidosryhmiä. Soten aluesimulaatiotyön tueksi laadittiin kaikille neljälle alueelle laajat tilannekuvat, jossa nostettiin esiin simulaatioalueiden vahvuuksia, erityispiirteitä- ja kysymyksiä. Tilannekuva toimii pohjana tulevaisuuskuvalle, jossa rakennetaan visio ja yhteinen tahtotila maakunnalle. Tulevaisuuskuvatyötä ohjaavat vahvasti maakunnan poliittiset toimielimet ja se on kiinteä osa maakunnan strategiatyötä.

Toiminnan ohjausmekanismit

Maakunnan järjestämistehtävään hahmoteltiin myös ohjausmalleja eri tasoilla. Tarkastelussa olivat maakunnan ja valtion väliset ohjaussuhteet, maakunnan sisäiset ohjamallit ja maakuntien väliseen yhteistyöhön liittyvä ohjaus. Maakunnan ja valtion välisiä ohjausmekanismeja arvioitiin osaltaan mm. eri ministeriöiden kanssa käydyissä simulointineuvotteluissa. Tarkastelussa korostui eri tasoilla tapahtuvan ohjauksen strateginen yhteensovittaminen sekä vahvan järjestäjän merkitys.

Koetalousarvio

Osana valmistelua laadittiin koetalousarvio yhteistyössä maakunnan toimijoiden ja eri ministeriöiden kanssa. Koetalousarvio sisältää toiminta- ja taloustietoa kaikista tehtäväkokonaisuuksista (46 siirtyvää organisaatiota). Lisäksi koetalousarviossa tarkasteltiin mm. henkilöstöresursseja, ylimaakunnallista yhteistyötä sekä riskeihin varautumista.

Koetalousarviossa tavoitteena oli mm. arvioida kustannuskehitystä ja rahoituksen riittävyyttä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen sekä sopeuttamistarpeita ja keinoja resurssien ja palvelutarpeiden yhteensovittamiseen. Lisäksi päämääränä oli tarkastella monialaisen maakunnan tehtäviä kokonaisuutena sekä mm. nostaa esiin maakunnan eri alueiden ja tehtävien erityispiirteitä ja -kysymyksiä.

THL:n arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet ovat n. 4 % maan keskitasoa korkeammat, joskin maakunnan sisällä on olennaista vaihtelua alueiden välillä. Palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot ovat n. 4 % alle koko maan keskiarvon. Vaikka sote-kustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset, talouden tasapainon haastavat jatkossa mm. väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet, investointipaineet (erityisesti OYS/Tulevaisuuden sairaala), pitkät etäisyydet, maakunnan eri alueiden erityispiirteet sekä harmonisointitarpeet.

Valtiovarainministeriön ja maakunnan oman arvion mukaan tarveperustainen, laskennallinen rahoitus ei olisi jatkossa mahdollistanut nykyisenkaltaista sote-kustannusten kehitysuraa. Valmistelussa nostettiin keskeisesti esiin, että kustannuksia olisi tullut hillitä jo ennen vuotta 2021. Tähän on Pohjois-Pohjanmaalla tartuttu esim. PoPSTer-hankkeen, valmisteluun kytkeytyvien aluesimulointityöryhmien työskentelyn, Tulevaisuuden sairaalan tuottavuusohjelman, hallituksen kärkihankkeiden sekä kuntayhteistyön puitteissa.