Tietojohtaminen

Popmaakunta toimi koordinaatiomaakuntana yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa kansallisessa Sote-järjestämisen tietomalli -hankkeessa, jossa on luotu kaikkia maakuntia palveleva malli riippumatta maakuntien organisaatiorakenteesta tai järjestämis- ja tuottamistehtävien toteutustavasta. Mallin avulla tuetaan valmistelussa eri vaiheissa olevia maakuntia suunnittelun sekä tuotannon ohjauksen, seurannan ja valvonnan toteutuksessa. Tietomallissa on tarkasteltu tietotarpeita vaiheistaen ne ajallisesti maakuntien käynnistymistä edeltävään aikaan, maakuntien käynnistymisvaiheeseen ja maakuntien toiminnan vakiintuneeseen vaiheeseen. Maakuntien toiminnan suunnittelussa merkittävimmät tarpeet kohdistuvat talous-ja resurssitietojen kokoamiseen yhteen nykyisiltä toimijoilta. Samoin palveluiden määrä-, taloudellisuus- ja kustannustiedon kokoaminen maakuntatasolla on ehdoton edellytys toiminnan käynnistymisen valmistelussa.

Popmaakunnassa monialaisen maakunnan tietojohtamiseen panostettiin ja luotiin suunnitelma maakunnallisen tietoon perustuvan johtamisen mallista. Tietojohtamisen mahdollisuuksista ja haasteista saavutettiin yhteinen ymmärrys niin alueellisesti kuin kansallisestikin. Kehittäen päästään tässäkin eteenpäin kohti monialaista maakunnallista tietojohtamista. Maakuntien toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä varten laadittiin kattava monialaisen maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuva sekä koetalousarvio. Tarkat ja mahdollisimman ajantasaiset tiedot asiakirjoihin saatiin olemassa olevien sote-organisaatioiden vastauksista valmistelussa laadittuihin tietopyyntöihin (toiminta ja talous) ja lisäksi hyödynnettiin kansallisia tietolähteitä.

Lisäksi soten aluesimulaatiotyöryhmille laadittiin kattavat tilannekuvat resurssien ja palvelutarpeiden yhteensovittamiseksi. Aluesimulointien työryhmissä ko. tietoa sekä analysoitiin jokaisen alueen näkökulmasta että pystyttiin myös vertailemaan eri alueiden tilannetta koko maakunnan tasoiseen tilannekuvaan. Tiedon perusteella tehtiin alueilla myös alustavia toimenpide-ehdotuksia integroituvien palvelukokonaisuuksien ja alueiden erityispiirteiden mukaisesti.

Maakunnan organisaatioiden tiedon laadun, kirjaamisen ja tilastoinnin yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen kannustettiin. Raportointia ja seurantaa suunniteltiin ja visualisoitiin. Tietojohtamisen yhtenä johtotähtenä oli varmistaa ns. ´pienin datajyvänen´ -periaate, jonka avulla dataa eri tavoin yhdistelemällä voitaisiin organisaatio- ja kustannuspaikkariippumattomasti päästä analysoimaan ja vertailemaan eri näkökulmista.

Laajaa, maakuntatasoiseksi tähdättävää tietovarastoa aloitettiin rakentaa. Ensimmäisessä vaiheessa THL:n tutkimusluvan turvin aloitettiin PPSHP:n ja Oulun kaupungin tietovarannoista yhdistämällä Oulun kaupungin data ja shp:n kuntalaskutus, mikä mahdollisti anonymisoidun hetu-tasoisen tarkastelun. Tämä työ jatkuu Oulun kaupungin ja PPSHP:n ns. integraatioselvityksenä maku-sote-valmistelun jälkeen. Selvitystä ollaan laajentamassa maakunnalliseksi PPSHP:n koordinoimana.

Yhteistyössä Oulun yliopiston maatienteen laitoksen kanssa laadittiin paikkatietoon pohjautuvaa kartoitusta palvelujen saavutettavuudesta maakunnan eri alueilla. Paikkatiedon käytettävyyttä kokeiltiin erityisesti palveluverkon periaatteiden rakentamisessa.