Talous

Maakunnan talousasioiden esivalmistelu käynnistettiin tammikuussa 2017. Esivalmistelusta laadittiin taloustyöryhmän loppuraportti, joka sisältää talous, omaisuus, vastuut ja velat (elokuu 2017). Tiedot kerättiin vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella. Maakunnan talousvalmistelussa lähtökohtana oli tuottaa mahdollisimman oikea ja realistinen talouden tilannekuva ja ennuste maakunnan talouden tilasta ja suunnasta. Lähtökohtaisesti oli tavoitteena, että maakunnassa onnistutaan toimeenpanemaan kustannustehokkaita, mutta myös vaikuttavia ratkaisuja jo mielellään ennen uudistusta.

Maakunnan organisaatioiden taloushallinnon prosesseja kartoitettiin kyselyllä ja tapaamiskierroksella maakunnan organisaatioihin. Talouden osalta selvitettiin taloushallinnon palvelujen järjestämistä ja tuottamista organisaatioissa, siirtyvää henkilöstöä ja taloushallinnon järjestelmiä. Kyselyn ja tukipalvelukierroksen kautta saatiin pääosin hyvä käsitys taloushallinnon palvelujen kokonaisuudesta POPmaakunnan alueella.

Koetalousarvio peilaa tulevaa 
Vuonna 2018 maakunnan talousvalmistelijoiden keskeisiä tehtäviä olivat maakunnan kustannusten lähtötason (talouden tilannekuva) selvittäminen ja koetalousarvion laatiminen vuodelle 2021 (- TS 2022-2023). Maakunnan organisaatioille toimitettiin kolme eri tietopyyntöä, joilla vuoden 2017 kustannuksia selvitettiin. Lisäksi koottiin kuntatilastoista maakunnan sote-palvelujen tilastotiedot vuosilta 2015-2017.

Talousvalmistelussa tehtyjen laskelmien mukaan niin sote-palveluiden kuin muidenkin palvelujen osalta maakunnan arvioitujen kustannusten ja valtion rahoituksen tämänhetkisen tason välillä on huomattavaa eroa. Jos valmistelua jatketaan, tätä eroa on pyrittävä selvittämään. On tietysti mahdollista ja toivottavaa, että maakunnan taloustilanteen ja näkymän esilletuominen edistää kehittämistyötä, jolla saadaan aikaan taloudellisia ja vaikuttavia muutoksia.

Koetalousarvio jäi osittain ohueksi erityisesti tavoitteiden ja tavoitteiden tavoitetasojen suhteen. Taloudellisten tavoitteiden asettaminen oli haasteellista tarkkojen toiminnallisten tavoitteiden puuttumisen vuoksi. Toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta tulee kyetä mittaamaan ja riskejä on arvioitava. Mahdollisessa tulevassa valmistelussa tavoitteiden tulee olla selkeämpiä ja mitattavia.

Mikäli maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu, sisältäen edelleen myös valtiolta siirtyvät toiminnot, vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö Ely-keskuksen, TE-toimiston sekä valtionhallinnolle talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavan Keha-keskuksen kanssa on erittäin tärkeää.

Koetalousarvion sisällöistä tiedote 5.3.2019. 

Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa
Tiedolla johtamisen perustana olevien tietojen käyttöarvo on riippuvainen lähtötiedon laadusta ja kattavuudesta. Kuntien tietopohjaa tulee edelleen kehittää kansallisen mallin ja ohjeistuksen mukaiseksi, jotta jatkossa saadaan alueellista ja kansallista vertailutietoa. Toiminta- ja taloustietojen yhdistämisen kautta pystytään suunnittelemaan ja ennustamaan paremmin tulevaa kustannuskehitystä sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Myös palvelujen tuotteistamista ja kustannuslaskennan kehittämistä tulisi edelleen jatkaa.

Mahdollisessa tulevassa valmistelussa myös kansallisen tason yhteistyöverkostoilla on tärkeä merkitys. Vuoden 2018 aikana valtiovarainministeriö kutsui kokoon kansallisen maakuntien talousvalmistelijoiden verkoston. Verkostokokoontumiset tarjosivat tärkeän mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia sekä kysyä neuvoja koetalousarvioon liittyen samaa työtä tekeviltä kollegoilta.