Toimitilat ja kiinteistöt

Maakunnan toimitilojen ja kiinteistöjen kokonaisuutta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen verkoston ja maakuntien tilakeskuksen kanssa. Popmaakunnan valmistelun tavoitteena oli kartoittaa nykytilat, laatia toimiva organisaatio, laatia yhdenmukainen vuokrajärjestelmä koko Suomeen sekä ottaa kaikki muut asiat huomioon, jotta olisi turvallisesti siirrytty uuden maakunnan toimintaan.

Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä on 633 627hum2. Laskelmassa on mukana kuntien omistamat sekä kuntien vuokraamat toimitilat. Kun tähän lisätään maakunnan muut toiminnot, niin toimitiloja on yhteensä n. 800 000 hum2.

Rakennuskantaa on rakennettu tasaisesti 1900-2000- luvuilla. Korjausvelkaa on syntynyt koko tänä aikana, mutta peruskorjaukset ovat käynnistyneet vasta 1990-luvulta.

Valmitelijoiden teettämän kyselyn mukaan maakunnan organisaatioiden tilat ja niihin liittyvä tekniikka ovat osin toiminnallisesti vanhakantaisia ja huonokuntoisia. Kerroskorkeus rajoittaa toimintojen monikäyttöisyyttä. Peruskorjausvelan määrä on suuri jo tässä vaiheessa. Kiinteistön elinkaaren mukaisten korjausten puuttuminen on lisännyt kosteus- ja homevaurioiden sekä sisäilmaongelmien todennäköisyyttä.

Maakunnan alueella on paljon pieniä yksiköitä ja palveluverkko on hajanainen palveluverkko. Tilankäytön tunnuslukujen määrittely puuttuu ja kuntien rakennustieto monen eri henkilön takana ja esimerksi tilatehokkuutta mitataan eri parametrein.

Valmistelussa tunnistettiin kehittämistarpeita, joita olisi hyvä viedä eteenpäin. Tilankäytön tunnusluvut tulisi määritellä rakennustyypeittäin, esim. kunnan tilat vs. asukasluku, toimitilan koko vs. työntekijöiden määrä, käytetty htm2/työntekijä. Kiinteistöjä tulisi kehittää ja jatkojalostaa palveluja ja palveluverkkoa vastaavaksi. Energiatehokkuutta tulisi parantaa ja lisätä rakennuksen päivittäistä käyttöaikaa.

Pohdittavaa jatkokehittämistä varten:

  • Tilamäärän vähentäminen/tehostaminen, käyttöasteen nostaminen
  • Uudistuvat palvelukonseptit – uudenlaisten tilaratkaisujen toteuttaminen
  • Opastamisen ja ohjaamisen kehittäminen
  • Tilojen monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden lisääminen
  • Julkisten tilojen vuokraamisen lisääminen eri toimijoille.
  • Ylläpitokustannusten pienentäminen elinkaaren aikana
  • Laitekannan yhtenäistäminen ja laitehallinnan tehostaminen.
  • Digitalisaation hyödyntäminen tilahankkeissa, -hallinnossa ja tilojen käytössä
  • Tiivis yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa maapolitiikassa, kaavoituksessa ja tonttien luovutuksessa
  • Korjausvelan vähentäminen

Valmistelu on tuonut esiin keinoja, miten uudistuksen kaatumisesta huolimatta voidaan viedä kehittämistä eteenpäin:

  • Uudisinvestoinnit vain palvelurakennetta ja palvelujen uudistamista tukeviin hankkeisiin
  • (7/24) – ilta- ja viikonloppukäytön lisääminen: tilat useiden palveluiden käyttöön.
  • Määritellään eri palveluille optimikoko: kuinka paljon ao. palvelu tarvitsee neliöitä?
  • Muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden lisääminen/standardoiminen – esim. samanlainen vastaanottohuone kaikille perustason palveluille. Samat tilat myös eri palveluiden käyttöön.
  • Energian säästö: mm. aurinkopaneelit, valaistuksen optimoiminen, lämpötilan pudottaminen
  • Tilojen luokittelu ja tehokas käyttö sellaisiin tiloihin, joita paljon käytetään/erikoislaitteet, ´vyöhykekuvaus´
  • Etäpalveluiden/digitalisaation toteuttamisen huomioiminen tiloissa
  • Keskitetään sellaisten toimintojen tiloja, joita tarvitaan verrattain harvoin ja/tai yhdistetään näiden tilojen käyttöä muiden toimintojen käyttöön
  • Yhtenäistämällä toimintamalleja
  • Kehittämällä rakenteellisia yksikkökokonaisuuksia, joita voidaan kopioida ja laajentaa tarpeen vaatiessa
  • Luoda ainakin maakunnallisia järjestelmäkokonaisuuksia ja hakea sitä kautta synergiaetuja