Viestintä, osallisuus ja vaikuttaminen

Maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaalla mahdollisimman avoimesti. Avoimuutta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken on edistetty monikanavaisella viestinnällä.

Viestinnän valmistelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä maakunnan organisaatioiden viestijöiden kanssa. Viestijät valmistelivat muutosajan viestintää sekä tulevan maakunnan viestinnän toimintamalleja ja organisaatiota. Yhteistyöstä tehtiin tiiviisti myös valtakunnallisen viestintäryhmän kanssa.

Esivalmistelulle ja varsinaiselle valmistelulle tehtiin omat viestintäsuunnitelmat, jotka sisälsivät keskeiset viestit, periaatteet, kanavat, kohderyhmät ja toimenpiteet.

Pohdintoja jatkoon:

-Valmistelijoiden tueksi tarvitaan vahva viestijä/yhteyshenkilö verkosto, joka sitoutuu välittämään viestejä organisaatioihin ja organisaatioista valmisteluun.

- Maakunnan organisaatioista vain murto-osalla on viestinnän ammattilainen. Jos maakunta olisi toteutunut, olisi pitänyt pohtia palveluiden ostamista tai resurssien lisäämistä.

- Yhteistyö median kanssa nähtiin valmistelussa tärkeänä, ja mediaa lähestyttiin ajankohtaisista asioista tiedotteilla ja juttuvinkeillä, myös mm. kolumniyhteistyötä tehtiin.

- Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen koettiin tärkeäksi. Valmistelun viestintä tuki organisaatioita ja tuotti materiaaleja henkilöstölle jaettavaksi. Henkilöstölle pidettiin kuukausittaiset infot Skypen välityksellä.

- Esimiehillä on suuri - ellei jopa suurin -  rooli viestinnässä. Esimiesten rooli viestijöinä haluttiin nostaa esiin muun muassa koulutuksissa.

- Alueen viestijöiden yhteistyöllä voidaan saada aikaan vahvempaa näkyvyyttä muun muassa valtamedioissa.

Maakunnan osallisuus ja vaikuttamiskokonaisuutta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä muun muassa järjestöjen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelijan kanssa. Yhteistyössä osallistuttiin maakuntastrategian valmiteluun osallistumista ja vaikuttamista koskevien tavoitteiden osalta ja luotiin pohjaa yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman laatimisesta. 

Valmistelussa hahmoteltiin osallisuusjärjestelmän (osallistumista ja vaikuttamista koskevat rakenteet ja keinot) rakentamista yhteistyössä maakunnan kuntien ja muiden sidosryhmien (mm. asukkaat, palvelujen käyttäjät, järjestöt) kanssa. Maakuntavalmistelun läpinäkyvyyttä ja osallisuutta suunniteltiin yhteistyössä muiden valmistelijoiden kanssa (mm. tiedottaminen, tilaisuudet, raadit, palvelujen kehittäminen käyttäjien kanssa).

 

  • Osallisuus ja vaikuttaminen on hoidettu aika tavalla kirjavasti maakunnan alueella. Kaikissa kunnissa ei ole osallisuuden yhdyshenkilöitä. Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja niiden tehtävien organisoinnissa on myös hajontaa. Resursointia tulisi lisätä ja kuntien henkilöstön osaamiskartoitus tehtävien hoitoon olisi syytä tehdä useassa kunnassa. 
  • Osallisuus koetaan usein tehtävänä, joka on hoidettava, mutta sen merkitystä ei oivalleta. Liian paljon tyydytään siihen, että kuullaan kuntalaista vain lakisääteisesti kuntalaissa määrätyn mukaisesti. Organisaatioiden pitäisi pystyä enemmän kokonaisvaltaiseen vuorovaikutusprosessiin. Kuntalaisten asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävästi tai sitä ei haluta nähdä kunnan vetovoimatekijänä. 
  • Olisi tärkeää saada perustettua maakunnalliset vaikuttamistoimielimet, tämä koskee niin lakisääteisiä kuin ei-lakisääteisiä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on jo käynnistänyt maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisen. Saman tulisi tapahtua nopeasti myös vanhus- ja vammaisneuvostojen osalta. 
     
  • Asiakasosallisuuden ja asukasnäkökulman huomioiminen on äärimmäisen tärkeää tulevan hallituksen vetämässä uudistuksessa. Työ tulisi käynnistää yhtä aikaa parlamentaarisen valmistelun rinnalla myös Pohjois-Pohjanmaalla.
  • Maakunnassa on paljon osaamispotentiaalia, erityisesti järjestöpuolella, jota ei riittävästi hyödynnetä julkisen sektorin kanssa yhdessä tekemisessä.
  • Osallisuustyö, hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen yhdessä järjestöväen kanssa on hyvä jäädä elämään eri verkostoissa. Valmistelun aikana kierrettiin tilaisuuksia ja osallistettiin lukuisa joukko eri alan ihmisiä, jotka saivat oivalluksen osallisuuden ja vuorovaikutuksen tärkeydestä yhdenvertaisia palveluita suunniteltaessa. 

Miten voimme saavuttaa onnistuneen vuorovaikutuksen?

  • Osallisuusohjelma on ymmärrettävä ja tehty yhdessä asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kanssa​
  • Vuorovaikutuksen keinot ovat moninaiset​
  • Palvelutuottajien osallisuus on saatava toimimaan alusta asti​
  • Pitää olla ymmärrys, mistä tässä uudistuksessa on kysymys​
  • Erityisryhmien osallisuus huomioidaan päätöksenteossa​
  • Vaikuttamistoimielimet tekevät päätökset kiinteässä yhteydessä maakuntahallituksen kanssa