Kohti maakuntaa

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan tilannekuvaan

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tehtävien ja alueen kehityksen kannalta valikoitui kolme keskeistä teemaa:

1. väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokseen varautuminen

2. muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen sekä

3. elinvoiman ja kasvun vahvistaminen.

Pohjois-Pohjanmaan tunnuspiirteenä ovat maakunnan eri alueiden väliset erot mm. väestörakenteessa, palvelujen tarpeessa, sosioekonomisissa tekijöissä, elinympäristössä ja markkinoiden toiminnassa. Maakunnasta löytyy vahvoja kaupunkiseutuja, elinvoimaista maaseutua, pitkiä etäisyyksiä sekä harvaan asuttuja alueita. Väestötiheys on keskimäärin 11,19 as./km2. Pohjois-Pohjanmaalla on myös maakunnista eniten kuntia eli 30 kpl.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen nuorin maakunta, mutta tilanne ei tule pysymään samanlaisena. 65 vuotta täyttäneitä asuu maakunnassa vuonna 2030 yli 30 000 enemmän kuin tänä päivänä. Kun ikäihmisiä on enemmän, myös heille suunnattuja palveluja tarvitaan lisää. Kustannusten kasvu on saatava taittumaan. Ikäihmiset ovat suuri voimavara, mutta tilastojen mukaan 75-vuoden iän jälkeen palvelujen tarve lisääntyy. Kyseessä on valtakunnallinen trendi. Tekemällä oikeita asioita uusilla tavoilla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin.

Pohjois-Pohjanmaan tunnuspiirteenä ovat maakunnan eri alueiden väliset erot mm. väestörakenteessa, palvelujen tarpeessa, sosioekonomisissa tekijöissä, elinympäristössä ja markkinoiden toiminnassa. Maakunnasta löytyy vahvoja kaupunkiseutuja, elinvoimaista maaseutua, pitkiä etäisyyksiä sekä harvaan asuttuja alueita. Väestötiheys on keskimäärin 11,19 as./km2. Pohjois-Pohjanmaalla on myös maakunnista eniten kuntia eli 30 kpl.

Nuori väestörakenne tukee Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän kasvua ja uudistumista. Alueella on vahvaa TKIO-osaamista ja Oulun seutu toimii pohjoisen Suomen kasvun veturina. Useilla tuotan-nonaloilla on menestyvää liiketoimintaa niin alkutuotannossa, jalostuksessa kuin palveluissa.

Osaamisen varmistamisen näkökulmasta on huomioitava, että Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen koulutuksen paikkoja on vain noin 7,3 % koko maan paikoista, vaikka 16-vuotiaiden osuus koko maan ikäluokasta on 8,7 %. Maakunnassa ammattikorkeakoulujen ja yliopiston koulutusresurssit ovat vaikutusalueeseen ja työvoiman määrään sekä kysyntään nähden alhaisemmat kuin maassa keskimäärin.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa alueellisista kehitysnäkymistä Pohjois-Pohjanmaan tilanteen
ennakoidaan kehittyvän suotuisasti elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä työllisyyden suhteen.
Parantuvat näkymät kuitenkin haastavat osaavan työvoiman saatavuuden.

Pohjois-Pohjanmaalla soten nettokustannukset ovat jonkin verran maan keskiarvoa matalammat (v.
2016 n. 0,5 %). Tarvevakioituna kustannukset ovat noin 4 % alle kansallisen keskitason. Yksityisten
sote-palveluiden käyttö on maakunnassa muuta maata alhaisempaa.

Tutustu uudistuksen valmistelussa tehtyyn maakunnan tilannekuvaan

Nämä sivut on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua varten. Uudistuksen toimeenpanon valmistelu on lopetettu 8.3.2019.

Tämä sivusto pidetään toistaiseksi avoinna, jotta kaikki valmistelun materiaali on avoimesti nähtävillä ja käytössä valmistelun dokumentointiin. Sivuston sisällöt arkistoidaan ja ne ovat käytössä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Sivuja ei kuitenkaan enää kaikilta osin päivitetä.