Sote-valmistelu

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelu etenee alueellisten sote-toimintojen simuloinnin kautta. Simuloinnissa katsotaan eri näkökulmista alueiden toimintaa ja kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaa on jaettu neljään osaa: Rannikko, Jokilaaksot, Oulu ja ympäristö sekä Koillismaa. Aluejako ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tulevan maakunnan sote-organisaation pohjaa, vaan organisoituminen valmistellaan erikseen.

 

Valmistelu tehdään yhteistyöllä

Työryhmätyöskentelyä tehdään laajalla yhteistyöllä, joten ryhmiin tulee maakunnan sote-ammattilaisten lisäksi edustus myös henkilöstöjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja sairaanhoitopiiriltä. Työryhmät perustavat alatyöryhmiä, kuten muun muassa suun terveydenhuolto, kotoa kotiin (ikäihmisten prosessi) ja alueellisesti toimiva erikoissairaanhoito.

Ryhmät kokoavat muun muassa työskentelyalueensa tilannekuvan, hyvät käytännöt, erityispiirteet ja uudistustarpeet ja hakee keinoja, miten palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit saadaan kohtaamaan. Keskeinen näkökulma on myös henkilöstö ja osaajien saatavuus tulevaisuudessa. 

Työnyrkki ohjaa valmistelua

Sote-valmistelun aluesimulointi on nähty hyvänä, sitouttavana ja tiedonvaihdon kannalta tärkeänä yhteistyömuotona. Soten tuotanto-organisaation suunnitteluun nimettiin koordinaatiotyönyrkki: sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki, Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto.

Lisätietoja:

Kokonaisuus: sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä, sirkku.pikkujamsa@popmaakunta.fi, p. 050 576 8518

Alueittain:

Oulu ja ympäristö:

Anna Haverinen, p. 044 703 4018, anna.haverinen@ouka.fi
Elina Välikangas, p. 050 517 4417, elina.valikangas@ouka.fi

Koillismaa:

Markku Kipinä p.040 860 8080, markku.kipina@kuusamo.fi
Anu Vuorinen p. 044 365 5473, anu.vuorinen@oulunkaari.com

Rannikko:

Sirkka-Liisa Olli p. 044 703 4744, sirkka-liisa.olli@ouka.fi

Jokilaaksot:

Leena Pimperi-Koivisto p. 050 395 0331, leena.pimperi-koivisto@oulunkaari.com
Johanna Patanen, p. 040 6854035, johanna.patanen@popmaakunta.fi 

Simuloinnin neljä aluetta

Oulun ja ympäristö -alueella väkiluku kasvaa, mutta kasvu tulee pääasiassa ikääntyneistä. Ikärakenne alueella muuttuu tulevaisuudessa. Alueella väestöstä lähes kaikki asuvat taajamassa. Taajama-aste on maakunnan alueista korkein. Alueella on maakunnan korkein työttömyysaste ja sairastavuus on pääosin korkeaa. Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on alueella maakunnan matalin.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Koillismaalla väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät alueista suhteellisesti voimakkaimpana. Alueen tunnuspiirteitä ovat pieni väestöpohja, maaseututoimintaympäristö, pitkät etäisyydet ja palvelujen kysynnän kausivaihtelut (matkailu). Koillismaalla n. 40 % väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen sisällä on korkean työttömyyden alueita ja kausityöttömyyttä. Sairastavuus on alueella korkeaa. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa korkeammat.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella. Aluella on maakunnan alueista matalin työttömyysaste. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita. Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet

Jokilaaksojen alueen tunnuspiirteitä ovat maaseutuympäristö, runsaslukuinen kuntien määrä, väestön matala tulotaso sekä heterogeenisyys mm. väestöön, palvelutarpeisiin ja sote-kustannuksiin liittyen.  Alueella väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa.  Jokilaaksojen alueella yli kolmannes väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella. Alueen työttömyysaste on maakunnan keskitasoa matalampi. Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita.

Laaja tilannekuvaus

Simuloinnin välikatsaus kesäkuu 2018

Simuloinnin välikatsaus syyskuu 2018

Aluetyöryhmän jäsenet