Ajankohtaista

04.12.2018

Työllisyyden hoidon hyviä toimintamalleja kunnilta maakunnalle

Tulevassa maakuntauudistuksessa ELY-keskuksen ja TE-toimiston nykyiset tehtävät kootaan osaksi monialaista maakuntaa. Samalla palvelut uudistetaan ja niiden tuottamista avataan entistä laajemmin markkinoilla tuotettavaksi palveluksi. Tarkempaa pohdintaa vaatii kasvupalveluiden sovittaminen yhteen kuntien työllisyyspalvelujen kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla useat kunnat ovat panostaneet resursseja työllisyydenhoitoon. Lähes jokaisessa kunnassa toimii työnhakijoille tarkoitettu työpaja tai ohjaamo. Vaikeimmin työllistyville työttömänä oleville asukkaille kunnat tarjoavat mm. palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja tai järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan osalta tiedetään, että palvelu siirtyy sote-tehtävien mukana maakunnalle.

Maakuntakiertue yhteistyön merkeissä

Vaikka keskeiset lait odottavat vielä eduskunnan käsittelyä, päätettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelussa järjestää syksyllä 2018 ennakoivat kuntatapaamiset kasvupalvelun teemalla. Tavoitteeksi asetettiin jokaisen 30 maakunnan kunnan työllisyydenhoidon resurssien selvittäminen ja kuntouttavan työtoiminnan hyvien käytäntöjen kirjaaminen. Tapaamisiin kutsuttiin kuntien työllisyydenhoidosta ja kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavaa henkilöstöä. Osa tapaamisista toteutettiin useamman kunnan yhteisenä tilaisuutena.

”Hyvät ja toimivat työllisyyden hoidon mallit kannattaa ehdottomasti hyödyntää tulevan maakunnan palvelutarjonnassa”, toteaa kasvupalveluiden projektipäällikkö Mari Tuomikoski.

Hyvät nykyiset käytännöt maakunnan toiminnaksi

Maakuntavalmistelijoiden terveiset kunnille perustuvat tämän hetkiseen tietoon valmistelussa. Kunta voi jatkossakin järjestää tai tuottaa yleisen toimivaltansa puitteissa palveluita kuntalaisille tai yrityksille. Kunnilla ei ole lakiin perustuvia velvollisuuksia järjestää kasvupalveluita, lukuun ottamatta pidempään työttömänä olleiden työllistämisvelvoitetta. Maakunta tai palvelun tuottaja voi ohjata työttömiä työnhakijoita jatkossakin työpajoille. Tapaamisissa keskusteltiin avoimesti myös kuntouttavan työtoiminnan ohjauksesta, ja ettei lakien puuttuessa ole varmaa tietoa, voivatko kunnat edelleen hoitaa ohjaustehtävää.

Kuntien terveisinä maakuntavalmisteluun saatiin toimivia toimintatapoja ja huolia. Monet käytännön ohjaustyötä tekevät ammattilaiset nostivat esiin huolen työnhakijoille tarjottavien palveluiden riittävyydestä vaikeimmin työllistyville työnhakijoille.

”Kuntien kokemuksen mukaan pitkään työttömänä olleiden palveluissa on saatu onnistumisen kokemuksia asiakkaille räätälöidyistä henkilökohtaisista palveluista. Tällaisia ovat muun muassa rinnallakulkija tai kanssakulkija -palvelut.”

Yhteistyö on valttia tulevaisuudessakin

Vaikuttaviin asiakkaan tilannetta eteenpäin vieviin tuloksiin oli päästy kunnissa, joissa oli vahva yhteistyö aikuissosiaalityön ja työllisyyden hoidon välillä. Osassa kuntia työpajatoiminnan yhteydessä oli kehitetty kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamista. Opiskelun yhdistäminen palveluun vaikuttaa lupaavalta ja antaa mahdollisuuden myös tutkinnon osien tai pienempien kokonaisuuksien suorittamiseen kuntouttavan työtoiminnan aikana.

”Tapaamiset antoivat maakuntavalmistelulle syvyyttä ja tilannekohtaista tietoa. Luottamus yhteiseen tekemiseen vahvistui.  Maakunnan ja kuntien työllisyydenhoidon verkosto on rakentumassa ja tästä on hyvä jatkaa lakien vahvistamisen jälkeen.”, Tuomikoski summaa.